Viuha

Vaihteleva maasto tarjoaa kulkijalle monipuolisen metsäluontokokemuksen pienialaisista suolaikuista hämyisiin lehtoihin ja karuihin kalliometsiin.

Info

Luontopolku

Viuhan halki kulkee merkitty luontopolku

98,5 hehtaaria käsittävä Viuhan luonnonsuojelualue on perustettu 4. toukokuuta 2016. Vaihteleva maasto tarjoaa kulkijalle monipuolisen metsäluontokokemuksen pienialaisista suolaikuista hämyisiin lehtoihin ja karuihin kalliometsiin. Parhaimman käsityksen luonnonsuojelualueesta saa kulkemalla polkuja pitkin, mikä ehkäisee myös maaston kulumista.

Viuhan halki kulkee merkitty luontopolku, jonka varrella on mahdollista havaita suuri osa alueen erilaisista luontotyypeistä kasveineen ja eläimineen. Luontopolulla on kaksi päätepistettä, toinen Takkulan uimarannalla, toinen Kaarlammilla. Parissa kohdassa luontopolku yhtyy hetkeksi ulkoilureitin laitaan, jossa on mahdollista kulkea jalan myös hiihtokaudella, jolloin latureiteillä kävely on muutoin kielletty. Hiihtokauden ulkopuolella luontopolun kiertäjä voi palata lähtöpisteeseen ulkoilureittejä pitkin.

Ojakorven metsätien päässä olevalta parkkipaikalta lähtee lisäksi luontopolun pääreitille ja laavulle suuntautuva toinen merkitty luontopolku.

Katso kartta

Lahopuut

Lahoava puuaines on tärkeimpiä vanhojen metsien lajiston monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Suomen metsälajeista noin neljännes on riippuvaisia lahopuusta, siis noin 4000-5000 lajia. Näiden joukossa on paljon uhanalaisia eliöitä, koska tehokas talousmetsäkäyttö on vähentynyt lahopuun määrää ja siten kaventanut voimakkaasti laholajien elinmahdollisuuksia.

Viuhan metsissä on monella taholla annettu metsien kehittyä omissa oloissaan, mikä on lisännyt lahopuussa ja lahopuusta elävien lajien viihtymistä alueella. Suojelualueen perustamisen ansiosta kehitys jatkuu edelleen parempaan suuntaan. Yhdessäkin puussa voi elää satoja lajeja sen lahoamisen aikana. Useat lajit ovat erikoistuneet tiettyyn puulajiin, kokoluokkaan, tiettyyn lahovaiheeseen sekä lämpö- ja kosteusoloihin, joen niiden elinvoimaiset kannat voivat syntyä ainoastaan metsiin, joissa on runsaasti lahopuuta eri lahoamisvaiheessa jatkumona.

Laholajit ovat sieniä, kuten kääpiä, sammalia ja jäkäliä. Eläimistä hyönteiset ja muut selkärangattomat runsaslajisin ryhmä. Linnuista tikat ja pienet tiaiset tekevät lahopuihin pesänsä, jotka pesinnän jälkeen vapautuivat muiden lintujen ja nisäkkäiden käyttöön.

Linnut

Vanhojen lahopuisten metsien ansiosta tikoilla on hyvät elinolot Viuhassa. Jokapaikan käpytikan tapaa lähes varmasti lyhyelläkin käynnillä. Myös raikuvaäänisen palokärjen havaitsemiseen on hyvät mahdollisuudet.

Harmaapäätikka löytyy varmimmin vanhojen haapojen ja koivujen lähettyviltä. Pikkutikka viihtyy lehtipuita kasvavista metsänosista, varsinkin jos niissä on paljon lahoja koivupökkelöitä.

Tikkoja havaitsee parhaiten alkukeväällä. Silloin ne kuuluttavat reviireitään soidinhuudoillaan ja rummuttamalla lahopuita.

Lehtopöllö on tavallisin Viuhassa pesivistä pöllöistä. Myös viiru- ja varpuspöllölle on tarjolla pesäkoloja. Jos metsässä kulkiessaan näkee maassa tai matalalla oksalla pöllönpoikasen, kannattaa heti kääntyä tulosuuntaan, palata hyvän matkaa ja kiertää paikka. Pöllöemo voi puolustaa poikastaan hyökkäämällä ihmisen päälle.

Pyitä pesii useita pareja luonnonsuojelualueella. Laji ei kovin paljon arastele ulkoilijoita toisin kuin sen isommat sukulaiset, teeret ja metsot, joita tapaa hyvin harvoin. Samoin suurten haukkojen kohtaaminen on satunnaista, sen sijaan nuoli- ja varpushaukka ovat ilmeisesti melko vakituisia Viuhan asukkeja pesimäaikana.

Pikkusieppoja ja idänuunilintuja lentää kesän kynnyksellä kaukomailta Aasiasta Viuhan edustavimpiin vanhan metsän osiin.

Talousmetsistä vähentyneet hömö- ja töyhtötiaiset sekä punatulkut pitävät myös arvossa metsien koskemattomuutta ja niitä asustaa useita pareja luonnonsuojelualueella.

Viuhan rauhoitusmääräykset

Alueella on kielletty

  • metsänhakkuu ja lahopuun poistaminen
  • kasvien, kasvinosien ja sienten, lukuun ottamatta marjoja ja ruokasieniä, ottaminen ja vahingoittaminen
  • ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen, muuttaminen ja sen ainesten ottaminen
  • rakennusten, rakennelmien, laitteiden, teiden ja polkujen tekeminen
  • liikkuminen moottoriajoneuvolla
  • metsästys sekä kaikenlainen eläinten häiritseminen ja pesien vahingoittaminen
  • tulenteko, telttailu ja muu leirielämä
  • luontoa vahingoittavat maastokilpailut ja -harjoitukset
  • samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.

Alueella on edellä olevien määräysten estämättä sallittu

  • alueella kulkevien tai niihin rajoittuvien teiden käyttö, kunnostaminen ja ylläpito mukaan lukien niiden kohtuullinen leventäminen tai aikominen sekä mahdollisten suojelualuetta palvelevien pysäköintipaikkojen tekeminen
  • olemassa olevien ulkoilureittien ja -polkujen käyttö, kunnostaminen ja ylläpito
  • alueella olevan kunnallistekniikan ja niihin rinnastettavien rakenteiden käyttö, kunnostaminen ja ylläpito
  • ulkoilureittien ulkovalojen kunnossapito ja mahdollinen sähköjohtojen vaatima puunkaato
  • opastaulujen ja opasviittojen asentaminen
  • huoltoajo ulkoilureiteillä
  • vaarallisten puiden kaataminen teiden ja reittien varrelta sekä olemassa olevien rakennusten läheisyydestä maapuiksi
  • kertaluonteisten maastotapahtumien järjestäminen ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti, jos riskinä on maaston kuluminen
  • Salalammen rannassa olevan uimapaikan käyttö ja mahdollinen kehittäminen

Lahden kaupunki vastaa ulkoilu- ja muiden reittien kunnossapidosta sekä opastaulujen ja opasviittojen asentamisesta. Kaupunki vastaa myös rauhoitusmääräysten sallimasta puiden kaatamisesta.