Teräväiset ja Keitaankärki

Teräväisten alue koostuu kahdesta poukamasta Papinsaaren niemen eteläpuolella Laitialanselän pohjoispäässä. Poukamien välissä on niemi, Kivistönkärki, ja niiden eteläpuolella Keitaankärki. Niemen edustalla on kaksi saarta, joissa on loma-asutusta, ja myös niemen eteläpuolella on muutama rakennus. Alue on säilynyt suurimmaksi osaksi luonnontilaisena. Suojelualue on loivarantainen ja kasvillisuusvyöhykkeet ovat leveät. Rannoilla kasvaa ruovikkoa ja kortteikkoa, mutta avovettäkin on. Järveltä katsottuna alue näyttää yhtenäiseltä ruovikolta, lukuun ottamatta kahta saarta ja Keitaankärkeä, jotka ovat metsäisiä. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon.

Teräväisten valuma-alue on vain 50 hehtaaria. Puolet siitä on metsää ja puolet peltoa. Peltoja ja vesistöjä erottaa toisistaan lehtipuuvaltainen patovalli. Ravinnearvot viittaavat Teräväisten olevan keskirehevä vesistö. Vesi on kirkasta, koska ruovikot pysäyttävät aallokon eikä pohja-aines pääse sekoittamaan vettä.

Kuten muuallakin Vesijärvellä, myös Teräväisissä lajien lukumäärä on suuri. Rannat ovat enimmäkseen ruokoluhtia, joita reunustaa matala avovesialue. Lisäksi alueella on myös sara- ja kastikkaluhtia. Ulompana on kortteikkoa, kelluslehtisiä kasveja ja harvaa ruovikkoa. Mosaiikkimaisen kasvuston lajeja ovat muun muassa ulpukka, uistinvita, kiehkuraärviä, karvalehti, isovesiherne, tylppälehtivita, vesirutto, järvisätkin, ruskoärviä ja välkevita. Vesistön pohjat ovat kovia ja liejukerroksen peittämiä. Rantoja verhoavat metsät. Kivistönmäen ja sen pohjoispuolella on lehtoa ja rannan tuntumassa on tervaleppäluhtaa. Suojelullisesti arvokkain Teräväisten laji on ahdinsammal, jonka nykytilaa ei tunneta.

Alueen pesimälinnusto on paljon suurempi kuin muilla Kutajärven Natura-kohteilla. Teräväisissä on suuri silkkiuikkuyhdyskunta, mutta myös sorsalintukannat ovat huomattavat. Varpuslintuja on myös paljon. Linnustoon kuuluvat myös esimerkiksi kaulushaikara, kurki, luhtakana, luhtahuitti, ruskosuohaukka ja laulujoutsen. Kahlaajia ja lokkilintuja alueella on puolestaan vähän. Lintuharrastukseen Teräväinen sopii huonosti, koska sopivia tarkkailupaikkoja ei juurikaan ole. Lintuharrastajat suosivat Kivistönkärkeä.

Teräväisten kalastoa ei ole tutkittu, mutta se on luultavasti tärkeä särkien kutupaikka, koska ruovikot houkuttelevat sinne keväisin isokoskeloita, joiden ravintoa esimerkiksi särki ja sorva ovat.