Vieraslajit

Vieraslajit

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja häviävät nopeasti. Joskus vieraslajit kuitenkin menestyvät ja leviävät uudessa elinympäristössään.

Menestyessään ja levitessään uusille alueille vieraslajit voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille sekä metsätaloudelle. Ne voivat myös levittää tauteja, estää luonnon virkistyskäyttöä ja alentaa kiinteistöjen arvoa. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja torjutaan koko EU:n alueella ja niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi (EU).

Monet puutarhankasvimme ovat vieraslajeja ja onkin huolehdittava, että kasvit eivät pääse leviämään istutusalueiltaan luontoon. Luontoon levitessään tavallisesta puutarhankasvistakin voi tulla haitallinen vieraskasvi.

Tulokaslajilla tarkoitetaan maahamme äskettäin (parin viime vuosisadan aikana) itse levittäytynyttä eliölajia, joka on levinnyt uusille alueille esimerkiksi tuulten ja meriveden mukana. Ilmastonmuutoksen myötä Suomeenkin voi luontaisesti levitä uusia tulokaslajeja.

Lainsäädäntö

Suomen kansallisessa vieraslajistrategiassa (2012) on listattu 157 Suomessa esiintyvää haitallista vieraslajia, sekä 123 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista lajia. Strategia on ohjeistava.

Vieraslajilaki 1709/2015 ja vieraslajiasetus 1725/2015 tulivat voimaan 1.1.2016. Näiden tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille. Vieraslajilain 3 §:n nojalla vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

Vieraslajilaki ja -asetus tuovat kiinteistönomistajille ja ammattimaisille toimijoille lisää vastuuta

Lain 4 §:n huolehtimisvelvollisuuden nojalla kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi. Myös toimijan on 5 §:n mukaan huolehdittava, ettei hänen tuottamansa tai luovuttamansa tuotteen tai aineiston mukana leviä haitallista vieraslajia. Lain 7 §:n nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo vieraslajiasetuksen ja tämän vieraslajilain noudattamista.

Euroopan Unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluu kasveista mm. jättiputket, jättipalsami, keltamajavankaali. Uusia lajeja lisätään tulevaisuudessa torjuttavien lajien listalle. Ajantasaista tietoa saa vieraslajiportaalista www.vieraslajit.fi

Luontoon levinneet vieraskasvit

Lahden seudulla puutarhankasveista yleisimmin luontoon levinneitä ovat jättipalsami, jättiputki, kanukat, komealupiini, kurtturuusu, tatar, terttuselja, viitapihlaja-angervo. Myös espanjansiruetanoita on löydetty Lahden seudulla.

Jättiputkia on torjuttu Lahdessa jo vuosia ja useat esiintymät onkin saatu jo hävitettyä. Kohteita, joissa jättiputkea torjutaan ja tarkkaillaan, on liki kolmesataa. Yleisimmin haitallisia vieraskasveja luontoon levinneenä löytyy asutuksen lähettyvillä olevilta metsäalueilta, joutomailta ja ojanvarsilta. Tällaisiin paikkoihin kasvit ovat useimmiten levinneet puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana.

Jättiputki levinnyt Lahdessa Paskurinojan varteen puutarhajätteen mukana

Jättipalsami viihtyy kosteilla paikoilla

Jättipalsami on myös levinnyt laajoille alueille Lahden seudulla. Tyypillisesti jättipalsami valtaa kosteita alueita, kuten ojanvarsia. Useilla paikoilla jättipalsamia hävitetäänkin asukastalkoilla.

Japanintatar ja myös muut isot Aasialaiset tattaret ovat hankalia hävitettäviä, jos ne päästetään leviämään luontoon. Yleisimmin Lahden seudulla näkee erilaisia röyhytataria sekä japanintatarta levinneenä luonnossa.

Tatar levinnyt puutarhajätteen mukana luontoon Lahdessa

Japanintatarta ei saa päästää leviämään istutusalueeltaan luontoon

Istuttaessa puutarhaan voimakkaasti juurella leviäviä kasveja on tärkeää rajata istutusalue juuriestekankaalla ja maahan upotettavilla rajauksilla. Ennen kasvien istuttamista kannattaa tarkistaa löytyykö kyseinen kasvi vieraslajit.fi sivustolta. Sivustolla mainitut kasvit leviävät voimakkaasti ja ovat vaikeasti hallittavissa, eikä näitä kasveja kannata istuttaa omaan pihaan.

Torjuntaohjeet

Ennen torjuntaan ryhtymistä tutustu kasviin ja selvitä miten kasvi leviää sekä onko kyseessä monivuotinen kasvi vai yksivuotinen. Opettele tunnistamaan kasvi jo pienenä siementaimena.

Tunnista jättiputki pienenä siementaimena

Tunnista jättipalsamin siementaimi keväällä

Kasveja torjuessa suosi mekaanista torjuntaa. Jos kasvi leviää siemenistä, estä leviäminen poistamalla kukinnot ennen kuin siemenet ovat kehittyneet. Kokonaan kasvin saa hävitettyä kaivamalla sen pois juurineen. Jättipalsamilla hyvä torjuntakeino on kitkeminen.

Estä lupiinin leviäminen poistamalla siemenkodat. Toimita siemenkodat jäteasemalle tai laita pieni määrä sekajätteeseen.

Kitke jättipalsami pois juurineen ennen kukintaa. Kitkentätalkoot sopivat myös lasten kanssa tehtäväksi. Kasaa kasvijäte kitkentäpaikalle yhteen kasaan tai toimita alueen jäteasemalle.

Niittäminen torjuntakeinona sopii esimerkiksi jättipalsamille ja lupiinille. Huomaa kuitenkin, että jättiputkelle niittämistä ei suositella. Jättiputken kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovammankaltaisia oireita. Erityisesti siimaleikkuria ei saa käyttää, koska siinä kasvineste roiskuu helposti iholle. Niittäminen ei muutenkaan ole jättiputkelle tehokasta torjuntaa.

Suojaudu käsitellessäsi jättiputkea

Jättipalsamia voi torjua niittämällä, kitkemällä ja peittämällä

Peittäminen torjunta keinona sopii kaikille kasveille. Peittämiseen voi käyttää esimerkiksi kestopeitettä. Peittäminen on helpointa tehdä keväällä ennen kuin kasvit lähtevät kasvuun. Kesällä tehtäessä täytyy kasvustot niittää ensin alas. Kiinnitä peite kunnolla käyttämällä esimerkiksi telttakoukkuja ja kiviä painona. Peittämistä jatketaan muutaman vuoden ajan.

Tutustu tarkemmin lajeihin ja torjuntaohjeisiin

Espanjansiruetana

Etelänruttojuuri

Japanintatar

Jättipalsami

Jättiputki

Karhunköynnös

Kurtturuusu

Tatar

Terttuselja

Viitapihlaja-angervo

Lisää kuvia haitallisista vieraskasveista luontoturva.fi

Tutustu haitallisiin vieraskasveihin www.vieraslajit.fi

Tutustu luonnonkasveihin ja eläimiin www.luontoportti.fi

Puutarhajäte

Risujen ja haravointijätteen vieminen toisen maalle on jätelain mukaan kielletty. Kielto koskee myös kunnan tai kaupungin omistamia maita sekä muita yleisiä maa-alueita. Puutarhajätteen mukana kulkeutuvat siemenet, juuren palat, taudit ja tuholaiset uusille alueille. Myös espanjansiruetana ja lehtokotilo leviävät puutarhajätteen mukana.

Huolimattoman puutarhajätteen käsittelyn seurauksena Lahden seudulla on monin paikoin levinnyt luontoon haitallisia vieraskasvilajeja. Käsittele puutarhasta syntyvä jäte (myös haravointijäte) omalla tontilla tai vie se alueen jätekeskukseen. Ohjeita jätteen käsittelyyn Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilla tai palvelunumerosta 03 871 1710 (pvm/mpm).

Etelänruttojuuri ja jättipalsami levinneet luontoon viedystä puutarhajätteestä Lahdessa

Puutarhajätteen mukana leviävät haitalliset vieraskasvit luontoon

Puutarhajätteen käsittely

Miten käsittelen puutarhajätteen oikein?

Yksikin siemen tai pieni juuren kappale mullassa puutarhan ulkopuolella voi muodostaa uuden, nopeasti laajenevan vieraslajiesiintymän. Puutarhakarkulaisten pysäyttämiseksi tulisi puutarhajäte käsitellä ja sijoittaa oikein.

Puutarhajätteen oikea käsittely

  • Mädätä haitallisia vieraskasveja sisältävä puutarhajäte suljetussa jätesäkissä ennen kompostointia tai sijoittamista sekajäteastiaan, koska kompostointi ei aina tuhoa vieraskasvilajeja tai niiden siemeniä.
  • Jätteen voi vaihtoehtoisesti polttaa niillä tonttialueilla, joilla risujen tms. polttaminen omatoimisesti on paikallisten jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräysten mukaan sallittua.
  • Kitke ja kompostoi siemenistä lisääntyvät kasvit ennen siementen kypsymistä.
  • Vältä maanmuokkausta kasvullisesti lisääntyvillä lajeilla, koska se voi lisätä juurten ja varren palasten avulla tapahtuvaa leviämistä.
  • Käytä suljettua kompostoria. Suljettu kompostori estää eläimiä kuljettamasta kompostin sisältämiä kasvinosia. Sijoita komposti niin, etteivät tulva- ja hulevedet pääse viemään siitä ainesta matkaansa.
  • Puutarhajätteiden käsittelemiseen soveltuvat myös isompien oksien haketus tai muut jätteiden syntypaikassa eli puutarhassa tapahtuvat käsittelyt.
  • Haitallisten vieraslajien kitkentätalkoissa paras tapa on kerätä siemeniä sisältävät kukinnot, jättiputken kohdalla myös juuristo, ehjään jätesäkkiin ja toimittaa säkki sekalaisen yhdyskuntajätteen mukana alueen jätelaitokselle poltettavaksi jätevoimalassa.
  • Kasvien varret voi kompostoida tai kuivattaa auringossa mustan muovin päällä, minkä jälkeen ne voi toimittaa jätelaitoksen jätevoimalaan tai polttaa nuotiossa alueilla, joilla se on sallittua.
  • Käsiteltyäkin puutarhajätettä kuljetettaessa on syytä käyttää verkkoa, peitettä tai säkkejä, jotta mahdolliset elinkykyisinä säilyneet siemenet tai muut kasvinosat eivät pääse varisemaan matkalle.
  • Pyri estämään siementen kulkeutuminen maa-aineksen, ajoneuvojen, jalkineiden, vaatteiden, puutarhavälineiden ja kotieläinten mukana.

Puutarhajätteen oikea sijoittaminen

  • Sijoita puutarhajätteet paikkoihin, joista siemenet ja muut kasvinosat eivät pääse leviämään luontoon. Älä koskaan kippaa kasvijätettä metsään, ojanvarteen, rannoille tai muuhun sellaiseen paikkaan, mistä vieraskasvit voivat levitä luontoon. Puutarhajätteitä tai -maata ei ole hyvä jättää pihamaalle kasaan pitkäksi aikaa, sillä kasvit voivat juurtua ja siementää.
  • Jäte on aina pyrittävä käsittelemään asianmukaisesti omalla tonttialueella.
  • Mikäli käsittely omalla tontilla ei ole mahdollista, vieraslajia sisältävää puutarhajätettä voi viedä myös jätteenkeräysasemille.

Vesikasvijätteen käsittely

  • Vesivieraskasvit eivät saisi levitä jokiin, vesiväyliin tai meriin. Vesikasvijäte voidaan käsitellä turvallisesti polttamalla, kuivaamalla tai jäädyttämällä.
  • Materiaali, johon vesikasvit on pakattu, pitäisi myös käsitellä asianmukaisesti toimittamalla se suljetussa pussissa sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa poltettavaksi jätevoimalassa. Pakkausmateriaalin mukana voi levitä erilaisia tauteja tai tuholaisia, jotka voivat uhata luontaisia vesikasveja.

Lisää ohjeita puutarhajätteen käsittelyyn vieraslajit.fi sivustolta

Ilmoita jättiputket

Asikkalassa, Hollolassa ja Lahdessa torjutaan jättiputkia. Ilmoita havaitsemasi jättiputket.

Ilmoita Lahdessa e-palautteena

Ilmoita Asikkalassa sähköpostilla: ymparisto@asikkala.fi

Ilmoita Hollolassa e-palautteena