Häränsilmän suppalampi sijaitsee Salpausselällä hyppyrimäkien läheisyydessä. Alun perin lammen pinta-ala on ollut noin hehtaarin, mutta sen rannat ovat osittain soistuneet luonnollisen umpeenkasvun seurauksena, jolloin vesipinta-ala on kutistunut 0,2 hehtaariin.

Suppalammen omaleimaista tunnelmaa pääsee aistimaan kävelemällä lammen uumeniin laituria pitkin. Suppalampi syntyi jääkauden aikaan, kun valtava jäälohkare hautautui maakerrosten sisään ja alkoi sulaa ilmaston lämmetessä. Supasta muodostui lampi, kun vettä läpäisemättömiä aineksia kertyi montun pohjalle.

Häränsilmä rauhoitettiin suojelualueeksi 1983. Suojelualueen pinta-ala on 1,05 hehtaaria. Koska kyse on suojelualueesta kohteelta ei saa kerätä vesihyönteisiä eikä kasveja. Myös kaikenlainen lahopuun vahingoittaminen ja kerääminen sekä siihen liittyvä majojen rakentaminen on kielletty.

Häränsilmää ympäröivän suon painanteissa kasvaa monenlaisia saroja, kuten pallo- ja pullosara, mutasara ja tähtisara. Muita kosteiden painanteiden kasveja ovat raate, jouhivihvilä ja rahkasammaleet.  Kohteen kasvistoon kuuluu lisäksi suokukka, karpalo, juolukka, tupasvilla, myrkkykeiso, vehka ja kurjenjalka.

Heinäsorsan ja tavin on nähty pesivän Häränsilmän rantasuolla ja pajusirkku voi pitää reviiriään rantapensaikossa. Ympäröivästä kangasmetsästä löytyy monenlaista elämää. Esimerkiksi peippo, pajulintu, metsäkirvinen, kirjosieppo, lehtokerttu, vihervarpunen, punakylkirastas, hippiäinen, mustapääkerttu, punavarpunen ja nuolihaukka viihtyvät alueella. Nisäkkäistä on tavattu vesimyyrä, rusakko ja metsäjänis.

Häränsilmän lammessa lisääntyvät sammakko ja pienempänä populaationa vesilisko, kaloista ruutana ja hauki.

Selkärangattomia lampi on pullollaan. Lammesta voi havaita mm. sudenkorentojen, sääskien ja vesiperhosten toukkia, sukeltajakuoriaisia, vesihämähäkkejä ja hernesimpukoita.