Sydänkangas

Alueen ympäristö on mäntymetsää kasvavaa puolukkatyypin kangasmaata

Info

Saavutettavissa pyörällä

Saavutettavissa linja-autolla

Alueen ympäristö on mäntymetsää kasvavaa puolukkatyypin kangasmaata

Kunnaksen Sydänkankaan kaupunginosasta löydettiin merkittävä kangasvuokkoesiintymä, jonka vuoksi alue rauhoitettiin vuonna 1980. Alueen ympäristö on mäntymetsää kasvavaa puolukkatyypin kangasmaata.

Sydänkangas sijaitsee harjualueella, jolle on tyypillistä kallioperän murroslinjat ja muinaisen mannerjään sulavesivirtojen lajittelemat maa-ainekset. Suojelualueella maa on tasaista ja siellä täällä on matalia painanteita. Kangasvuokko viihtyy valoisilla, karuilla mäntykankailla. Se on jääkauden jälkeen vaeltanut nykyisille asuinalueilleen ja Suomessa sitä esiintyy lähinnä Salpausselillä ja niiden välisillä harjuilla. Muualla Euroopassa sitä tavataan esim. Alpeilla ja Keski-Ruotsissa.

Kulkuyhteydet

Sydänkangas sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä ja on saavutettavissa esimerkiksi linja-autolla, jolla pääsee aivan alueen tuntumaan sekä pyörällä, jolla voi hyvinkin tehdä päiväretken Sydänkankaalle. Alue on rajattu riukuaidalla ja sinne pääsee Kehräkankaankadun puolelta.

Kasvit

Alueen puusto on mäntyvaltaista, mutta Sydänkankaalla kasvaa myös katajaa ja kuusta. Aluetta on harvennettu valoisuuden säilyttämiseksi. Kenttäkerroksen kasveja ovat mm. kanerva, puolukka ja sianpuolukka sekä tyypilliset ruohot ja heinät, kuten kultapiisku, kangasmaitikka, metsälauha, kevätpiippo, metsäkastikka, tietyt keltanot sekä kielo ja kangaskorte. Pohjakerroksessa kangasmetsäsammalien ja poron- ja hirvenjäkälien seurassa kasvaa myös pikarijäkälää. Alueen pohjoisreunalla maaperä on ravinteikasta, mikä näkyykin edellisestä poikkeavassa lajistossa. Esimerkiksi harmaaleppä, paatsama, harakankello, paimenmatara, terttuselja, metsäalvejuuri ja pujo ovat pohjoisreunan kasveja. Itäosaan on puolestaan kehittymässä voimakas haavikko.

Ainoastaan Euroopassa tavattavalla ja Suomessa luonnonsuojeluasetuksella rauhoitetulla kangasvuokolla on vahva populaatio Sydänkankaalla. Vuonna 1983 alueella laskettiin 177 vuokkoryhmää. Kangasvuokko on huomiota herättävä aikaisen kevään kukkija. Se on harvinaistunut melkein uhanalaiseksi mm. metsätalouden ja keräilyn johdosta. Vaikka kangasvuokko on täysin rauhoitettu, sitä poimitaan ja yritetään usein istuttaa kotipihoille huonolla menestyksellä.

Sydänkangasta kiertää myös muutamilla rastitauluilla varustettu luontopolku. Se nousee ylös harjun laelle ja laskee jyrkästi alas Sorvasen suppalammelle. Reitin varrelta löytyvät myös mukavat retki- ja uimapaikat. Lisäksi talvisaikaan voi myös hiihtää luontopolulta lähtevää metsäautotietä, jota pitkin pääsee Pesäkalliolle saakka.