Rauhaniemi

Rauhaniemen luonnonsuojelualue sijaitsee Nastolassa Iso-Kukkasen rannalla rajautuen järveen sekä Immiläntiehen. Alueen halki ja sen rannan myöntäisesti kulkee polkuja, joten kohteeseen on helppo tutustua. Suojelualueeseen kuuluu myös Iso-Kukkasen Puukkolan saari, johon voi helposti kävellä talvisin jäätä pitkin.

Rauhaniemi on pääasiassa vanhaa kuusivaltaista sekametsää, jossa esiintyy kiitettävästi luonnon monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta sekä pysty- että maapuuna. Alue rauhoitettiin jo vuonna 1967, joten se on saanut kehittyä rauhassa ilman metsätaloustoimia. Rauhaniemessä vallitseekin aarnimainen tunnelma, vaikka se onkin pinta-alaltaan melko pieni.

Rauhaniemen suojeluaueen vallitsevana puulajina on kuusi, mutta alueella kasvaa myös mäntyä, koivua, leppää ja haapaa. Maassa on paljon kaatuneita puita, joita peittää osin hieno sammalkerros. Kohteelta löytyy myös järeää vanhaa puustoa ja pystylahopuuta.

Metsätyyppinä alue on pääasiassa lehtoa ja lehtomaista tuoretta kangasmetsää. Iäkästä puustoa on kaatunut myrskyssä etenkin mäkialueella. Alueen sisäosissa pensaskerros on paikoin runsasta ja sen kasvillisuutta edustaa taikinamarja, lehtokuusama, punaherukka ja pihlaja. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikka, metsäkorte, metsäalvejuuri, metsäimarre, valkovuokko, ahomansikka, nokkonen, vuohenputki ja metsäkurjenpolvi. Kevätkukkijoista ja vaateliaimmista lehtolajeista tavataan mm. imikkä.

Suojelualueen rannan läheisyydessä ympäristö on kosteampaa. Puustossa esiintyy suuret tervalepät, harmaaleppä, raudus- ja hieskoivu. Kosteamman ympäristön kasvilajistoa ovat isoalvejuuri, rönsyleinikki, ojakellukka ja suokeltto. Rannan vesirajan tuntuman lajiston kuuluu terttualpi, jokapaikansara, pullosara, ranta-alpi, luhtakastikka ja luhtarölli. Järviruoko muodostaa lahden pohjukkaa laajan kasvuston.

Käävistä alueella on esiintynyt mm. lattakääpä, ruostekääpä, rusokantokääpä, rivikääpä ja karvashaprakääpä. Myös harvinainen koralliorakas on löydetty kohteelta.

Rauhaniemen vanhassa rantametsässä viihtyvät eri tikkalajit. Yleisen käpytikan lisäksi metsästä voi löytää pikkutikan ja harmaapäätikan. Myös palokärjen voi nähdä lahopuuta nakuttelemassa. Hyvällä tuurilla voi havaita myös pohjantikan ja miksei valkoselkätikankin. Lehdoissa tavanomaisia laulajia ovat puukiipijä, sirittäjä ja mustapääkerttu. Taiturimaisen laulun perusteella voi löytää myös kultarinnan. Pikkusieppo ja idänuunilintu ovat myös mahdollisia. Rauhanimen kärjestä järvelle päin voi tarkkailla vesilintuja. Peruslajistoon kuuluu härkälintu, monesti tapaa myös isokoskeloita, telkkiä ja kuikkia.