Päijänteen alue

Liki 11 tuhannen hehtaarin Päijänteen alue Asikkalassa, Padasjoella ja Sysmässä käsittää kymmeniä rakentamattomia saaria ja luotoja sekä osia asutuista saarista. Osa saarista on pitkittäisharjujaksoihin kuuluvia hiekkarantaisia harjusaaria ja osa Päijänteen vuorimaalle tyypillisiä kallio- ja moreenisaaria. Kirkas- ja puhdasvetinen Päijänne on karu järvi, joka kuuluu pohjaruusukekasvillisuuden luonnehtimaan järvityyppiin. Kalalajistoon kuuluu runsaasti vaateliaita lohikaloja, kuten siika, muikku ja taimen. Päijänteen alue on suurten sisävesien linnuston suojelun kannalta tärkeä. Osa kohteesta on Päijänteen kansallispuistoa.

Laajalla Päijänteen alueelta on erittäin rikas eliöstö, johon kuuluvat EU:n luontodirektiivin II liitteen lajeista liito-orava, nahkiainen ja kivisimppu sekä lintudirektiivin I liitteen lajeista ampuhaukka, kalatiira, kehrääjä, kuikka, metso, palokärki, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, varpuspöllö, vesipääsky ja viirupöllö. Muita huomionarvoisia lajeja ovat törmäpääsky, hiirihaukka, teeri, tukkakoskelo, mustapääkerttu, hernekerttu, isokoskelo, pyrstötiainen, nuolihaukka, kanahaukka, peukaloinen, sinitiainen, kuhankeittäjä, pikkutikka, lehtokerttu, metsäviklo, lehtokurppa, puukiipijä, hippiäinen, rantasipi, käenpiika, metsäkirvinen, punarinta, töyhtötiainen, rautiainen, mustalintu, isokäpylintu, härkälintu ja alli. Alueella kasvaa myös jänönsalaatti, pesäjuuri, katinlieko, lettolehväsammal ja loistokeltajäkälä.

Osa Päijänteen alueesta on nykyistä Päijänteen kansallispuistoa, joka on Metsähallituksen hallinnassa. Lisäksi alueella on rantojensuojelualueita, harjujensuojelualueita, vanhojen metsien suojelualue ja lehtoa. Alue on suojeltu luonnonsuojelu- ja vesilailla, mutta vesialueilla kalastus, metsästys, veneily ja muu luonnontilaa muuttamaton toiminta on sallittua.

Lähde: Ympäristö.fi