Haikkarinniemi

Haikkarin-
niemi

Alue on kokonaisuudessaan viihtyisä ja kasvistoltaan monipuolinen niemi

Info

Villähteen Taavilassa, Kymijärven itärannalla

Koiskalantietä pitkin Toivolantielle käännyttäessä

Useita helppokulkuisia polkuja

Alue on kokonaisuudessaan viihtyisä ja kasvistoltaan monipuolinen niemi

Haikkarinniemen luonnonsuojelualue on kooltaan 16 hehtaaria. Alueella on monipuolinen metsäalue, jossa kasvaa mm. pähkinälehtoa. Osa luonnonsuojelualueesta kuuluu valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) suojeluohjelmaan. Niemen metsä pyritään säilyttämään tikalle otollisena elinympäristönä, jolloin on tärkeää että alueen lahojen lehtipuiden määrän annetaan lisääntyä.

Alue on kokonaisuudessaan viihtyisä ja kasvistoltaan monipuolinen niemi, joka on pururadan ja polkujen avulla myös helposti läpi kuljettava.

Kulkuyhteydet

Haikkarinniemen luonnonsuojelualue sijaitsee Villähteen Taavilassa, Kymijärven itärannalla, Haikkarinkärjessä. Alueelle pääsee esim. Koiskalantietä pitkin Toivolantielle käännyttäessä. Alueen läpi ja alueen reunoilla kulkee useita helppokulkuisia polkuja, myös valaistu pururata.

Kasvit

Haikkarinniemen kasvillisuus on käenkaali-oravanmarjatyypin tuoretta lehtoa. Puustossa vallitsevat suuret koivut ja seassa kasvaa kuusta, tuomea, pihlajaa ja haapaa. Pensaskerroksen valtalajeja ovat punaherukka, koiranheisi, pihlaja ja tuomi. Kenttäkerroksen valtalajit ovat käenkaali, sinivuokko, lillukka ja oravanmarja, sekä varsinkin rinteessä kasvava kivikkoalvejuuri. Haikkarinkärjen eteläpuolisella rinteellä kasvaa liki 60 valon puutteen takia suhteellisen kitukasvuista pähkinäpensasta.

Alueen alkuosan metsän kasvillisuuteen kuuluu kieloa, pihlajantaimia, heinää, ahomansikkaa, sinivuokkoa, mustikkaa, seinäsammalta, kynsisammalta, metsäkastikkaa, metsäimarretta, metsäliekosammalta, koivua, metsätähteä. Edempänä metsässä löytyy muutamia suuria noin 10-metrisiä kelopuita, joiden rungoissa kasvaa runsaasti kääpiä. Kenttäkerroksessa kasvaa metsäalvejuurta, kalliokieloa, nurmitädykettä, aitovirnaa, metsäkurjenpolvea, metsäorvokkia, kulleroa, sudenmarjaa, metsätähteä, kerrossammalta ja kallioimarretta kivien päällä. Runsaasta pensaskerroksesta löytyy pihlajaa, lehtokuusamaa, korpipaatsamaa, taikinamarjaa sekä nuorta koivua ja pihlajaa.

Metsä on paikoin valoisa ja lehtipuun, kuten haapa, hyvin korkeita. Kenttäkerros on näillä lehtipuuvaltaisilla alueilla kielon ja heinän peitossa, eikä sammalta ole paljon pohjakerroksessa. Näissä valoisemmissa metsän osissa, jossa mm. koivut ovat valtapuina, kasvaa eri ikäistä puustoa, kuten nuorta vaahteraa pensaskerroksen yläpuolella. Alueella kasvaa paljon eri-ikäistä kuusimetsää. Lähellä läntistä rantaa kasvaa synkkää nuorta kuusimetsää, jonka pohjakerroksen muodostaa runsas karike ja alueella viihtyy lähinnä käenkaali, metsätähti ja sinivuokko.

Alueen varjoisimmissa osissa kasvaa myös varttunutta kuusimetsää, seassa muutamia vanhoja koivuja sekä pihlajaa. Kenttäkerroksessa on kieloa, metsäimarretta, metsäkortetta, käenkaalia, valkovuokkoa, sudenmarjaa, pihlajaa, seinäsammalta ja ahomansikkaa, sekä pensaskerroksessa vadelmaa ja sotkuisena pensaikkona kasvavaa tuomea.

Läntistä rantaa kohti mentäessä löytyy valoisaa haapametsää. Lenkkipolun varrella kasvaa koiranputkea, ahomataraa ja piharatamoa. Maasto on alkuosastaan mäkistä. Mäen päällä, valoisimmissa paikoissa, joissa valtapuuna on mänty, kasvaa myös katajaa ja kenttäkerroksessa lähinnä kieloa, heinää, metsälauhaa ja metsäkastikkaa.