Muita luonnonsuojelualueita

Markkinamännistö Vääksyssä on vanha markkina- ja taistelupaikka, jolla on erittäin vanhaa mäntypuustoa. Kustaa III:n vuoden 1775 vierailun kunniaksi aluetta kutsutaan myös Kustaa III:n männiköksi.

Saari on Asikkalan kunnan omistama luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on 21 hehtaaria. Kinissaaressa on Päijänteen saarille ominaisia suuria korkeusvaihteluita. Kinissaari kuuluu Rominojan Natura 2000 –alueeseen.

Pulkkilanharju on maisemallisesti, geologisesti ja luonnonarvoiltaan merkittävä harjualue. Kangas on yhdeksän kilometriä pitkä ja selänteet 100-500 metriä leveitä. Alueella on näkyvissä muinais-Päijänteen rantaterasseja ja -törmiä. Pulkkilanharjun korkeimmat harjanteet ovat noin 35 metriä Päijänteen tason yläpuolella. Alueen kasvillisuus on pääosin puolukkatyypin kangasta, jossa tyypilliset harjukasvit ovat edustettuina. Pulkkilanharjun yli kulkee merkittävä lintujen muuttoreitti. Alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Osa harjusta kuuluu myös Päijänteen kansallispuistoon ja Natura 2000 verkostoon.

Vääksynjoen suistoalueeseen kuuluva Lehtiniemi on reheväkasvustoinen lehtipuuvaltainen rantametsä. Alueella kasvavat muun muassa koivu, tervaleppä ja tuomi. Lahopuuta on alueella jonkin verran. Lintulajisto on monipuolinen ja runsas, ja alueella on havaittu muun muassa vaarantuneeksi lajiksi luokiteltu pikkutikka.

Arvokkaita lintualueita ovat alueet, joilla tavataan uhanalaisia lintulajeja, säännöllisesti isoja arkoja lajeja tai muuttokaudella runsaasti vesilintuja tai kahlaajia. Sellaisia ovat myös huomattavat sulkasadonaikaiset kerääntymisalueet. Lintualueet ovat tavallisimmin pieniä, reheviä vesialueita, joilla on monipuolinen kasvi- ja eläinmaailma. Vaatelias vesikasvillisuus viihtyy myös niin sanotuissa lähdejärvissä. Lintuvesiä on runsaimmin siellä, missä korkeuserot ovat vähäiset ja maaperä keskimääräistä ravinteikkaampaa.

Asikkalassa on useita hyviä lintujentarkkailupaikkoja, joista Vesijärvi on yksi Suomen parhaista lintujärvistä. Rantalinnustoa elää muun muassa Pirppulan ja Rantakulman rannoilla, Hillilänrannassa, Saitan rannassa ja Kailanpohjassa, joka on osa Kutajärven Natura 2000-aluetta. Vesijärven pohjoisosan muodostaa laaja Kajaanselkä, jonka keskellä sijaitsee kalliosaari Kajankallio. Myös Vähäpään alueella pesii monia harvinaisia lintulajeja ja se kuuluukin valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

Vääksyn taajamassa on monia hyviä paikkoja tarkkailla lintuja. Kanavan niemeltä on helppo seurata lintujen muuttoa, kuten myös Vääksyn kupeessa kohoavalta Aurinkovuorelta. Tallukanmäellä olevasta näkötornista voi tähystää sekä Päijänteen että Vesijärven suuntaan. Vääksyn kanava sekä Vääksyn joki pysyvät pitkään sulana ja houkuttelevat vesilintuja. Kanavan ympäristön puistossa elää puolestaan omanlaisensa linnusto. Myös Kalkkisten suunnassa on monia hyviä paikkoja tarkkailla lintuja. Esimerkiksi Kalkkistenkoskessa ja sen ympäristössä elää monipuolinen linnusto, samoin Särkijärvellä ja Riihilahdella.

Pulkkilanharjun rannoilla on sulapaikkoja, joilla voi tarkkailla lintuja keväällä ja alkutalvesta. Kopsuon suunnalla on hyvin säilyneitä lehtometsiä, joissa on tavattu joitakin harvinaisia lajeja ja alueella elää runsaasti pöllöjä. Urajärven alueella on laajoja koivikkoisia lehtoja, joissa elää vaateliaitakin lintulajeja. Myös Urajärven eteläpuolen Isosuo on oiva paikka lintujen tarkkailuun. Salonsaaren kautta kulkee puolestaan petolintujen Päijänteen itäpuolinen muuttoreitti keväisin ja syksyisin. Myös Mustjärven Patalahti, Matjärvi sekä Rutalahti, erityisesti Matalanpohja, ovat hyviä lintujen tarkkailupaikkoja.

Hillilän, Kurhilan ja Kirkonkylän laajoille pelloille kerääntyy muuttoaikaan suuria lintuparvia, ja alueilla elää muutoinkin monipuolinen peltolinnusto. Hillilässä tavataan kevätmuuttoaikoina muun muassa kurmitsoja, hanhia ja joutsenia. Kirkonkylän pelloilla on mahdollista havaita monia muuttomatkalla olevia pikkulintuja, kuten kirvisiä, kiuruja ja peippoja.