Sylvöjärvi ja Sammalsillansuo

Sylvöjärvi ja Sammalsillansuo tarjoavat Lahden Nastolassa monipuolisen ja monin paikoin esteettömän luontoelämyksen

Info

Lahden Nastolassa

Noin kahden kilometrin mittainen kuuden rastin luontopolku

Alueella kiertää noin kahden kilometrin mittainen kuuden rastin luontopolku

Sylvöjärvi ja Sammalsillansuo tarjoavat Lahden Nastolassa monipuolisen ja monin paikoin esteettömän luontoelämyksen, jossa perinteiset peltomaisemat ja vihannat sekametsät vaihtuvat rantaluhdiksi ja järvenrannaksi. Alueella kiertää noin kahden kilometrin mittainen kuuden rastin luontopolku.

Sammalsillansuo on laaja valtaojien halkoma kosteikkoalue, joka on ollut aikaisemmin avoluhta. Suon valtaojat on ruopattu 1960-luvulla, jonka jälkeen alueelle on kasvanut hieskoivuvaltainen lehtipuusto. Putkilokasvillisuutta edustavat mm. ruokohelpi, viitakastikka, pullosara, pohjan-, tuhka- ja kiiltopaju, halava, kurjenjalka, terttu- ja ranta-alpi, keltakurjenmiekka, järviruoko, rakkosara, mesiangervo, pelto-ohdake, nokkonen, jokileinikki, jouhisara.

Sammalsillansuon yhteydessä ovat Sylvöjärven eteläpuoliset laajat avo- ja pensaikkoluhdat linnustoineen. Merkittävimmät lajit ovat rehevien rantametsien varpuslintuja tai ympäröivillä peltoalueilla pesiviä kahlaajia ja rantakanoja. Täällä viihtyvät sirittäjä ja kultarinta, mutta alueelta on tavattu myös punavarpunen ja kuhankeittäjä.

Kasvillisuuden valtalajistoa ovat viitakastikka, järviruoko sekä ruokohelpi. Muuta kasvillisuutta ovat kurjenjalka, terttu- ja ranta-alpi sekä keltakurjenmiekka. Pensaikkoluhdan muodostavat pääasiassa tuhka- ja kiiltopaju. Rantapuustossa, erityisesti järven lounaisreunalla esiintyy runsaasti lahopuuta. Itäosassa on sekametsää, joka rantaan päin mentäessä rajautuu kahdentyyppiseen rantaluhtaan: avo- ja pensasluhtaan.

Mikäli vesi ei pääse valumaan luhdalle, avoluhta muuttuu hiljalleen pensasluhdaksi. Kohteessa kasvaa huomionarvoisia lajeja, kuten kapealehtipajua ja hopeanhohtoista pohjanpajua. Avoluhdalle tyypillistä kasvillisuutta ovat ruo’ot, kaislat, kortteet, sarat ja ruohot. Sammalsillansuon itäosien luhta on saanut jo suopiirteitä rahkasammalen ja sarojen vallatessa kasvualaa. Avoluhdan voi parhaiten nähdä Sammalsillantieltä. Rantaluhdat erilaisine vyöhykkeineen tarjoajat hyviä pesimispaikkoja useille lintulajeille. Vesilinnut pesivät mielellään lähellä rantaviivaa ja pikkulinnut pensaiden ja puiden suojissa.

Katso kartta

Alueesta on rauhoitettu noin 30 hehtaarin luonnonsuojelualue

Nastolan Sylvöjärvi on tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vesienhoidon tavoitteiden mukaisen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää järveen tulevan ravinnekuormituksen vähentämistä. Kuormituksen vähentämiseksi Sammalsillansuolle on tehty vesiensuojelukosteikko, joka toimii luonnonmukaisena vedenpuhdistamona kolmelle Sylvöjärveen laskevalle ojalle.

Kosteikon myötä Sammalsillansuon avara maisema on jälleen palautunut, ja kasvaneiden virkistysarvojen myötä kunnostettu luontopolku on erinomainen paikka ihastella kosteikkoluontoa. Kosteikon kasvillisuuden ja vedenpuhdistustehon kehittyminen huippuunsa ottaa muutamia vuosia, joten siltä osin kosteikon kehittyminen on vasta alussa. Sammalsillansuon alueesta on rauhoitettu noin 30 hehtaarin luonnonsuojelualue luontolahjana 100-vuotiaalle Suomelle.

Sammalsillan luontopolku

1. Latometsäsaareke

Kohteessa sijaitseva metsäsaareke on moreenisilmäke keskellä savikkoa. Saareke on ollut kuivaa maata silloinkin, kun Sylvöjärvi tulvi nykyistä enemmän. Nimi Sylvö tarkoittaa tulvaa, joten Sylvöjärvi tarkoittaa tulvajärveä. Tulvien vaikutukset ja niiden maastoon jättämät merkit ovat vielä selvästi havaittavissa. Esim. järven nykyistä rantaa ylempänä on selkeä savesta muodostunut penger, joka on toistuvien tulvien aikaansaama muodostuma.

2. Haapa ja pakurikääpä

Haapaa sanotaan myös elämän puuksi, koska sen rungolla, lehdistössä sekä juuristossa voi elää noin tuhat eliölajia, joista 120 lajia on täysin riippuvaisia haapojen olemassa olosta. Pakurikääpä on yleinen koivun sekä muutamien muiden lehtipuiden lahottajasieni. Käävän yksivuotinen itiöemä kasvaa puun vioittuneeseen osaan kuoren alle.

3. Itäluhta

Tarkemmin havainnoitaessa voidaan alueella erottaa kahdenlaista luhtaa, jotka ovat avoluhta ja pensasluhta. Kohteessa kasvaa huomionarvoisia lajeja kuten kapealehtipaju sekä hopeanhohtoinen pohjanpaju. Luhdilla on havaittavissa selkeitä kasvillisuusvyöhykkeitä kosteusolojen ja ravinnepitoisuuksien mukaan. Avoluhdalle tyypillistä kasvillisuutta ovat ruo’ot, kaislat, kortteet, sarat ja ruohot. Tämä luhta on saanut jo suopiirteitä, koska rahkasammal ja sarat ovat valtaamassa kasvualaa.

4. Sammalsillansuo

Sammalsillansuon arvokkaimmat ja monimuotoisimmat kasvillisuusesiintymät ovat entisillä suomudanottopaikoilla, ojien varressa ja lietelammilla, joissa riittää vettä lähes koko kesäksi. Näissä laikuissa kasvaa pajujen lisäksi leveäosmankäämiä, kurjenmiekkaa ja kurjenjalkaa. Kosteikko on vesilinnuille tärkeää pesimisaluetta, varsinkin nyt, kun alueella on tehty aktiivista pienpetojen, kuten supikoirien, minkkien, näätien ja kettujen pyyntiä.

5. Sammalsillansuo – laskeutusaltaat

Laskeutusaltaat kaivettiin Sammalsillanojaan laskeviin laskuojiin talvella 2015 – 2016. Laskeutusaltaat ovat laskuojien yhteyteen kaivettuja altaita, joihin valuma-alueen vedet ohjataan. Laskeutusaltaiden tarkoituksena on poistaa valumavesistä pääasiassa eroosion mukana liikkeelle lähtenyttä kiintoainesta sekä kiintoainekseen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaiden toiminta perustuu kiintoaineen laskeutumiseen altaiden pohjalle ja näin estää niiden pääsyn vesistöön. Laskeutusaltaat elävöittävät maisemaa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Ne voivat jopa edistää riistanhoitoa, koska ne tarjoavat vesilinnuille uusia pesimispaikkoja.

6. Perinnemaisema

Perinnemaisema on alkutuotannon tai muiden varhaisten elinkeinojen ja niihin liittyvien toimintojen muovaamia usein alkuperäisestä käytöstä poistuneita maisematyyppejä. Perinnebiotooppi on kulttuurivaikutteista, pääosin niitto- ja laiduntalouden muovaama luontotyyppi. Perinnebiottooppeja ovat erilaiset niityt, hakamaat, metsälaitumet, nummet ja kaskimetsät. Laidunnus ja niitto ovat perinteisiä ja tärkeitä perinnebiotooppien hoitomuotoja.

Sammalsillansuon luonnonsuojelualueella ovat voimassa seuraavat rauhoitusmääräykset:

Alueella on kielletty

  • metsänhakkuu ja lahopuun poistaminen
  • kasvien, kasvinosien ja sienten ottaminen ja vahingoittaminen, lukuun ottamatta marjoja ja ruokasieniä
  • ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen, muuttaminen ja sen ainesten ottaminen
  • rakennusten, rakennelmien, laitteiden, teiden ja polkujen tekeminen
  • liikkuminen moottoriajoneuvolla olemassa olevien reittien ulkopuolella
  • metsästys sekä kaikenlainen eläinten häiritseminen ja pesien vahingoittaminen
  • tulenteko, telttailu ja muu leirielämä
  • luontoa vahingoittavat maastokilpailut ja -harjoitukset
  • samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.

Alueella on sallittu

  • alueella kulkevien tai niihin rajoittuvien olemassa olevien teiden sekä ulkoilureittien ja -polkujen käyttö, kunnostaminen ja ylläpito
  • mahdollisten suojelualuetta palvelevien pysäköintipaikkojen tekeminen erillisen suunnitelman mukaan
  • alueella olevan kunnallistekniikan ja niihin rinnastettavien rakenteiden käyttö, kunnostaminen ja ylläpito
  • opastaulujen ja opasviittojen asentaminen
  • luontopolkuun liittyvien rakenteiden tekeminen erillisen suunnitelman mukaan
  • vaarallisten puiden kaataminen teiden ja reittien varrelta sekä olemassa olevien rakennusten Iäheisyydestä maapuiksi
  • kertaluonteisten maastotapahtumien järjestäminen ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti, jos riskinä on maaston kuluminen
  • Sammalsillansuon vesiensuojelukosteikon kunnostus ja hoito erillisen suunnitelman mukaan