Ritamäki

Mukkulassa sijaitseva Ritamäki on valtakunnallisesti arvokas lehtoalue, joka rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1962.

Info

Mukkulan kartanon pysäköintialue

Mukkulaan kulkevat linja-autot

Alueen luontopolkulenkki antaa hyvän kuvan Ritamäen elinympäristöistä

Mukkulassa sijaitseva Ritamäki on valtakunnallisesti arvokas lehtoalue, joka rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1962. Se on alun perin osa jo 1700-luvulla rakennetun Mukkulan kartanon puistoalueita. Arvokkaan alueesta tekee rehevä ja monipuolinen lehtomainen metsätyyppi jaloine lehtipuineen, lahopuineen ja pähkinäpensaineen. Alueen luontopolkulenkki antaa hyvän kuvan Ritamäen elinympäristöistä. Lehtojen lisäksi reitti vie kulkijan pohjoisrinteen kuusikkoon ja Vesijärven rantaan.

Ritamäen luonnonsuojelualue muodostaa yhdessä Kilpiäistenpohjan, Kilpiäisten tikkametsän ja Mukkulan kartanon puiston kanssa yhden mielenkiintoisimmista luontokokonaisuuksista Lahdessa.

Kulkuyhteydet

Ritamäen luonnonsuojelualueelle pääsee Lahden keskustasta Mukkulaan kulkevilla linja-autoilla. Autoille löytyy parkkipaikkoja Mukkulan kartanon pysäköintialueelta. Rauhoitussäännöt alueella ovat varsin tiukat, mutta alueella on runsaasti polkuja joita pitkin pääsee tutustumaan ympäröivään luontoon.

Kasvit

Lehtomaiset metsät muodostavat Hämeessä tärkeän monimuotoisen elinympäristön monille uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille. Ritamäen etelärinteen merkitystä kuvastaa se, että jopa monet lounaiset ja eteläiset rannikkolajit viihtyvät siellä. Alueella esiintyy lähes 200 eri putkilokasvia sekä useita uhanalaisia ja harvinaisia sieniä ja jäkäliä. Ritamäelle tyypillisiä lehtokasveja ovat muun muassa mustakonnanmarja, lehtoleinikki, kevätlinnunherne, imikkä, lehto-orvokki, metsämaarianheinä, lehtokuusama, taikinamarja ja pähkinäpensas. Harvinaisena tavataan velholehteä sekä pesäjuurta. Puusto koostuu mm. vaahteroista, kuusista, koivuista, saarnista, raidoista ja haavoista.

Ritamäellä tavataan myös useita harvinaisia sieniä. Pohjoisrinteeltä löytyy raidankeuhkojäkälää kasvamasta vaahterassa, haavassa ja lehmuksessa. Pähkinäpensasta lahottaa lepänkääpä sekä harvinaisempi voikääpä. Männyistä löytyy männynkääpä ja koivun lahorungoista levykääpä ja karvasahaheltta. Siperianpihtaa lahottavat kuusinahakka ja ruostekääpä ja metsän erikoisuudet, koralliorakas ja kruunuhaarakas esiintyvät lahohaavoilla.

Alkukesällä voi kenttäkerroksesta löytää myös pienikokoisen pähkinämaljakkaan, joka on arvioitu Suomessa vaarantuneeksi sienilajiksi.

Eläimet

Ritamäen luonnonolosuhteet tarjoavat elinympäristöjä monipuoliselle eläinlajistolle ja joukossa onkin sekä harvinaisuuksia että Lahden monipuolisinta linnustoa.

Selkärangattomat

Ritamäen kasvillisuuden monipuolisuus luo elinympäristöjä monenlaisille eläimille. Selkärangattomien osalta esiintymisselvityksiä on tehty perhosista ja kuoriaisista. Kummassakin ryhmässä monimuotoisuus on harvinaisen suuri ja useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja on löydetty. Perhoslajeja löytyi vuonna 2002 peräti 704 lajia. Yhdessä Kilpiäisten tikkametsän kanssa lajimäärä oli yli 800.

Ritamäen kolmen uhanalaisen ja viiden silmälläpidettävän perhosen lisäksi metsässä tavattiin myös useita kymmeniä muita harvinaisia ja huomionarvoisia lajeja. Kuoriaisselvityksessä Ritamäestä löytyi uhanalaisen ja kahden silmälläpidettävän ohella kymmenkunta harvinaista lajia.

Linnut

Ritamäen linnusto on myös runsas, tosin metsän pienialaisuus haittaa joidenkin lajien säännöllistä esiintymistä. Reitti Ritamäestä tikkametsän kautta Kilpiäistenpohjaan tarjoaa kuitenkin antoisan lintuvalikoiman lyhyellä matkalla. Alue ympäristöineen onkin linnustoltaan monipuolisin Lahdessa.

Pikkulintulaulajista taidokkaimpia ovat mustapää- ja lehtokertut sekä etenkin kultarinnat. Yölaulajista varsinkin satakieli kuuluu lähistön laulajiin, mutta myös viita- ja luhtakerttusia sekä sirkkalintuja kuullaan toisinaan matalien pensaikkojen vaiheilta läheltä luonnonsuojelualuetta. Vanhan metsän piirteistä kertoo monilajinen tikkaedustus. Käpytikan lisäksi pikku- ja harmaapäätikka elävät enemmän tai vähemmän säännöllisesti Ritamäen ja Kilpiäisten tikkametsän vaiheilla. Onpa valkoselkätikkakin aikoinaan poikennut paikalla.

Nisäkkäät

Ritamäen luonnonsuojelualueen nisäkäsharvinaisuuksiin kuuluu koivuhiiri, jonka tuntomerkkejä ovat pieni koko, hyvin pitkä häntä ja musta pitkittäisjuova keskellä selkää. Koivuhiiren erityispiirre on pitkä talvihorros syyskuusta toukokuuhun.

Ritamäen ympäristö on yksi parhaista lepakkoalueista Lahdessa. Lajistoon kuulu ainakin pohjanlepakko, joka on yleisin. Ranta-alueilla asustaa taas vesisiippoja.

Rauhoitusmääräykset

Ritamäen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset

Alueella on kielletty

  • Maan käyttö viljelykseen, maan ja kivien ottaminen ja niiden siirtäminen
  • Metsän luvaton hakkaaminen
  • Karjan laiduntaminen sekä rakennusten ja teiden rakentaminen
  • Metsästys sekä kaikenlainen eläinten tappaminen ja hätyyttäminen
  • Pesien, munien, puiden, pensaiden ja muitten kasvien ja kasvinosien, marjoja ja sieniä lukuun ottamatta, ottaminen ja vahingoittaminen
  • Tulenteko, telttailu ja muu leirielämä
  • Eväspapereitten ym. tähteiden jättäminen
  • Koirien kuljettaminen sekä kaikenlainen muu toiminta joka on omiansa muuttamaan alueen maisemakuvaa tai vaikuttamaan epäedullisesti kasvillisuuden säilymiseen
  • Alueen metsää on hoidettava luonnonsuojelunäkökohtien mukaan, ollen a.o. toimenpiteistä ennen niihin ryhtymistä neuvoteltava valtion luonnonsuojelunvalvojan kanssa.

Edellä olevista määräyksistä saadaan valtion luonnonsuojelunvalvojan kussakin tapauksessa erikseen hyväksymän suunnitelman mukaan poiketa silloin, kun se on alueen luonnonsuojelullisen tarkoituksen kannalta tarpeellista ja suotavaa.