Kilpiäistenpohja

Kilpiäistenpohja on rehevä Vesijärven lahdelma, josta osa kuuluu Lahden lisäksi Hollolaan. Kasvillisuutensa ja hyönteismaailmansa ansiosta paikka on arvokas opetus- ja tutkimuskohde. Kilpiäistenpohjan rantaluhdat ovat Enonselän harvoja tulville altistuvia alueita, joten niillä on suuri merkitys kalojen kutualueena. Rantaluhdassa sijaitsee lintutorni, johon johtaa luontopolku Kilpiäistentien varrella olevalta paikoitusalueelta.

Kilpiäistenpohjasta ja sen rannoista on rauhoitettu noin 30 hehtaaria luonnonsuojelulain nojalla kolmella eri rauhoituspäätöksellä. Ensimmäinen alueista suojeltiin vuonna 1986.

Kilpiäistenpohja kuuluu Kilpiäisten tikkametsän ja Ritamäen kanssa luonnonsuojelualueiden ketjuun, joka yhdessä muodostaa yhden Lahden hienoimmista ja monilajisimmista luontokokonaisuuksista.

Kilpiäistenpohjassa voi hyvin havaita veden syyvyden vaikutuksen kasvillisuusvyöhykkeiden kehitykseen. Rantakosteikon reunoilla lähimpänä mineraalimaata kasvaa hieskoivu, tervaleppä, suomyrtti sekä eri paju- ja rahkasammallajit. Seuraavalla vyöhykkeellä kukoistavat taajat järviruokokasvustot, joiden seassa kasvaa mm. osmankäämi, kurjenmiekka, suoputki, vehka, raate, kurjenjalka, monitähkävilla, ranta- ja luhtamatara, vuohennokka, terttualpi sekä useat limaskat (risti-, iso- ja pikkulimaska) ja sarat. Vapaan veden läheisyydessä voidaan havaita ratamosarpio, haarapalpakko, rantakukka ja kilpukka. Vielä syvemmälle mentäessä esiintyy ulpukka, lumme- ja pikkulumme, haarapalpakko, järvikorte, järvikaisla, järviruoko, kilpukka, sorsansammal, vesirutto, pitkälehtivita sekä ruskoärviä.

Vesijärven puhdistuminen näkyy Kilpiäistenpohjan kasvilajistossa. Kirkasta vettä vaativista lajeista ehkä selvin puhdistumisen ilmentäjä on järvisätkin, joka löytyi Kilpiäistenpohjassa vuoden 2001 selvityksessä. Viitteitä on myös siitä, että veden kirkastuminen on parantanut pohjalehtisten kasvien olosuhteita.

Linnut

Kilpiäistenpohja tunnetaan yhtenä Lahden parhaista lintupaikoista, jonka arvoa on kuitenkin viime vuosina alentanut rantaluhtien kuivuminen ja pusikoituminen sekä ranta-asutuksen leviäminen. Luonnonsuojelualueen moottoriveneilykielto ovat tärkeitä vesilintujen kannalta, minkä johdosta etenkin lahden läntinen puoli on verrattain rauhallinen. Kilpäistenpohja kuuluu maakunnallisesti tärkeisiin lintujen kerääntymäalueisiin.

Vakituisia pesimälajeja alueella ovat telkkä, haapana ja sinisorsa. Myös silkkiuikku, nokikana, laulu- ja kyhmyjoutsen voivat pesiä alueella. Keväisin ja syksyisin vesilintuja kerääntyy alueelle, jolloin laji- ja yksilömäärät ovat runsaimpia. Tuolloin vesilinnuista voi havaita mm. punasotkan, tukka- ja lapasotkan sekä pilkkasiiven.

Rannan korkeaissa ruovikoissa tavataan säännöllisesti ruoko- ja rytikerttusia.  Ruovikosta saattaa myös kuulla kaulushaikaran kumean puhalluksen tai  luhtakanan rääkäisyn. Vahvat ruovikot ovat etenkin syysmuuttoaikana tärkeä yöpymispaikka varpuslinnuille, eritoten pääskysille ja västäräkeille.

Kilpiäistenpohjassa on hyvät mahdollisuudet tavata myös lintuharvinaisuuksia. Rantakosteikoissa ja ruovikoissa on havaittu esimerkiksi pikkuhuitti, viiksitimali, pikku-uikku ja pussitiainen.

Selkärangattomat

Kilpiäistenpohja on ihanteellinen sudenkorentojen elinalue. Havaintoja on paristakymmenestä lajista. EU:n luontodirektiivin perusteella suojellut  täplälampikorento ja lummelampikorento ovat niistä harvinaisimmat. Kilpiäistenpohjassa viihtyy myös direktiivilajeihin kuuluva viitasammakko.

Tulvivat rannat ovat suurperhoslajistoltaan melko vaatimattomia. Mielenkiintoisimpia lajeja ovat pistelampiyökkönen, ruskolampiyökkönen ja hentoruokoyökkönen.