Kilpiäistenpohja

Kilpiäisten-
pohja

Kilpiäistenpohja on rehevä Vesijärven lahdelma, josta osa kuuluu Lahden lisäksi Hollolaan.

Info

Lintutorni

Parkkipaikka Kilpiäistentien loppupäässä

Pääsee pyörällä

Karjusaareen kulkevalla linja-autolla pääsee lähelle

Erityispiirteenä on alueen monimuotoinen ja laaja rantalehtokokonaisuus

Kilpiäistenpohja on rehevä Vesijärven lahdelma, josta osa kuuluu Lahden lisäksi Hollolaan. Kilpiäistenpohjasta ja sen rannoista on rauhoitettu 30 hehtaaria luonnonsuojelulain nojalla. Kasvillisuutensa ja hyönteismaailmansa ansiosta paikka on arvokas opetus- ja tutkimuskohde. Kilpiäistenpohjan rantaluhdat ovat Enonselän harvoja tulville altistuvia alueita, joten niillä on suuri merkitys kalojen kutualueena.

Kilpiäistenpohja kuuluu lahden itäpuolisen tikkametsän ja Ritamäen kanssa luonnonsuojelualueiden ketjuun, joka yhdessä muodostaa yhden Lahden hienoimmista ja monilajisimmista luontokokonaisuuksista.

Kulkuyhteydet

Runsasta lintulajistoa pääsee ihailemaan alueella sijaitsevasta lintutornista, joka on hyvien kulkuyhteyksien päässä Lahden keskustasta. Karjusaareen kulkevalla linja-autolla pääsee aivan alueen tuntumaan. Autoille löytyy parkkipaikka Kilpiäistentien loppupäästä juuri ennen kuin tie yhtyy taas Karjusaarenkatuun. Opastaulut ja pitkospuut ovat 20 metrin päässä rannassa. Alueelle voi myös pyöräillä.

Kasvit

Kilpiäistenpohjassa voi hyvin havaita järven eri kasvillisuusvyöhykkeiden kehityksen. Ulapalle mentäessä voidaan seurata veden syvyyden vaikutusta kasvillisuuteen. Rantakosteikon reunoilla lähimpänä mineraalimaata kasvaa hieskoivuja, tervaleppiä ja eri pajulajeja, suomyrttiä ja rahkasammalia. Seuraavalla vyöhykkeellä kukoistavat taajat järviruokokasvustot, joiden seassa kasvavat sekä leveä- että kapealehtiset osmankäämit, kurjenmiekka, suoputki, vehka, raate, sarat, kurjenjalka, monitähkävilla, ranta- ja luhtamatara, vuohennokka, terttualpi sekä useat limaskat, kuten risti-, iso- ja pikkulimaska. Vapaan veden läheisyydessä kasvavat jo ratamosarpio, haarapalpakko, rantakukka ja kilpukka. Vapaassa vedessä kasvavat ulpukka, lumme, pikkulumme, haarapalpakko, järvikorte, järvikaisla, järviruoko sekä kilpukka, sorsansammal, vesirutto, pitkälehtivita sekä ruskoärviä.

Vesijärven puhdistuminen näkyy Kilpiäistenpohjan kasvilajistossa. Kirkasta vettä vaativista lajeista ehkä selvin puhdistumisen ilmentäjä on järvisätkin, joka löytyi Kilpiäistenpohjassa vuoden 2001 selvityksessä. Viitteitä on myös siitä, että veden kirkastuminen on parantanut pohjalehtisten kasvien olosuhteita.

Eläimet

Kilpiäistenpohja tunnetaan yhtenä Lahden parhaista lintupaikoista, mutta alue on myös tärkeä selkärangattomien elinympäristö.

Linnut

Kilpiäistenpohja on Lahden Vesijärvellä merkittävä vesilintujen pesimä- ja levähdysalue, koska muualla järven eteläosissa vesikasvillisuus on vähäistä tai puuttuu kokonaan. Keväällä alueella pysähtyy paljon vesilintuja. Heinä-elokuussa Kilpiäistenpohjassa tavataan vesilintuja sulkimassa ja ruokkimassa poikueitaan. Tuolloin yli sadan yksilön vesilintuparvi on jokapäiväinen näky.

Sorsastuksen aikana Kilpiäistenpohja tarjoaa turvapaikan isolle vesilintujoukolle. Vahvat ruovikot ovat etenkin syysmuuttoaikana tärkeä yöpymispaikka varpuslinnuille, eritoten pääskyille ja västäräkeille.

Luonnonsuojelullisesti eräs alueen merkittävimmistä lajeista on nykyisin uhanalainen naurulokki, jonka pesäkolonia luo suojapaikan useille vesilinnuille. Myös Kilpiäistenpohjan mataluus ja luonnonsuojelualueen moottoriveneilykielto ovat tärkeitä vesilintujen kannalta.

Rannan korkeat ruovikot mahdollistavat kaulushaikaran pesimisen. Ruovikot ovat myös elinehto kymmenille ruokokerttusille ja useille rytikerttusille. Rehevät osmankäämi- ja järvikaislakasvustot puolestaan houkuttelevat paikalle lähes vuosittain jonkin vähälukuisen rantakanan, kuten liejukanan, luhtakanan tai luhtahuitin.

Pesimälajistoon kuuluu muitakin arvokkaita lintujärvien lajeja, kuten lapasorsa ja heinätavi, jotka eivät ilmeisesti ole kuitenkaan jokavuotisia. Kyhmyjoutsen on kotiutunut lahden pesimälinnustoon viime vuosina. Kilpiäistenpohjassa on hyvät mahdollisuudet tavata myös lintuharvinaisuuksia. Rantakosteikoissa ja ruovikoissa on havaittu esimerkiksi pikkuhuitti ja viiksitimali.

Selkärangattomat

Kilpiäistenpohja on ihanteellinen sudenkorentojen elinalue. Havaintoja on paristakymmenestä lajista. EU:n luontodirektiivin perusteella rauhoitetut täplälampikorento ja lummelampikorento ovat niistä harvinaisimmat. Tulvivat rannat ovat suurperhoslajistoltaan melko vaatimattomia. Mielenkiintoisimpia lajeja ovat pistelampiyökkönen, ruskolampiyökkönen ja hentoruokoyökkönen.

Rauhoitusmääräykset

Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset

Kilpiäistenpohjassa on kielletty:

  • ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maaperän vahingoittaminen, täyttäminen ja muu muuttaminen sekä maa-ainesten ottaminen
  • kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen
  • eläinten häiritseminen ja pesien vahingoittaminen
  • rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen
  • rantametsikön ja pensaikkojen hakkuu
  • kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen vesioloja tai maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen

Edellä olevien määräysten estämättä sallitaan:

  • biologian opetuksen ja tutkimuksen yhteydessä tapahtuva kasvi- ja hyönteisnäytteiden ottaminen
  • lintuhavaintolavan, sinne johtavien pitkospuiden sekä Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelusta kertovan informaatiotaulun rakentaminen alueen itäosaan
  • alueella sijaitsevien venevalkamien kunnossapitäminen, kuitenkin suuria toimenpiteitä välttäen
  • alueella toimivalle ammattikalastajalle moottoriveneellä ajo sekä kalastuselinkeinon harjoittaminen
  • edellä olevista määräyksistä saa lääninhallituksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen käytön ja hoidon kannalta perusteltua