Kilpiäisten tikkametsä

Vesijärven rannalla sijaitseva Kilpiäisten tikkametsä on arvokas lehtoalue, jolle on ominaista kosteiden lehtojen lajiston runsaus. Alueen monet pökkelöt ja maapuut mahdollistavat uhanalaisten lajien, kuten valkoselkätikan esiintymisen alueella.

Tikkametsä rauhoitettiin suojelualueeksi vuonna 1995. Yhdessä kohteen eteläisen Ritamäen ja pohjoisen Kilpiäistenpohjan suojelualuieden kanssa se muodostaa yhden merkittävimmistä suojelualueverkostoista Lahden alueella.

Kohteelle pääsee helposti pyöräillen tai kävellen Ritamäen suojelualueelta.

Kilpiäisten tikkametsä on nimensä veroinen paikka. Alueella viihtyvät monet tikkalajit, jopa uhanalainen valkoselkätikka. Tikkametsässä ja sen läheisellä Ritamäen suojelualueella on mahdollista tavata kaikki Suomessa pesivät tikkalajit. Valkoselkätikan lisäksi näitä ovat käpytikka, pikkutikka, harmaapäätikka, palokärki, pohjantikka ja käenpiika. Kohteen lahopuustoisessa metsässä voi hyvällä onnella tavata myös muita vanhan metsän lintulajeja, kuten pikkusiepon ja idänuunilinnun.

Tikkametsän vallitsevia puulajeja ovat koivu, haapa, kuusi, harmaaleppä, pihlaja ja tuomi. Etenkin kuuset, koivut ja haavat ovat järeitä. Näiden lisäksi metsässä kasvaa mäntyä, tammea ja tervaleppää. Pensaskerroksen lajeja ovat mm. näsiä, lehtokuusama ja taikinamarja. 

Kenttäkerroksessa viihtyviä lajeja ovat mm. suursaniaiset, tesma, kielo, kurjenkello, syyläjuuri, mesiangervo sekä valko- ja sinivuokko. Vaateliaammasta lajistosta esiintyy imikkä, kullero ja mäkilehtoluste.