Kutajärvi

Kutajärvi sijaitsee Vesijärven eteläpuolella Laasonpohjan ja Kirkonselän välissä.

Info

Lintutorni

Rantatieltä lähtevää tietä myöten

Polku- ja pitkospuureitti Rantatien kupeesta

15 km Lahden keskustasta

Lähelle pääsee linja-autolla, joka menee Hollolan kirkolle

Kutajärvi on erottunut itsenäiseksi järveksi Vesijärvestä

Kutajärvi sijaitsee Vesijärven eteläpuolella Laasonpohjan ja Kirkonselän välissä. Järven luoteispäässä, Kuivasniemessä, on metallirunkoinen lintutorni, jolta aukeaa paras näköala järvelle. Sen vieressä on myös pienempi puusta tehty lavamainen torni, joka sopii mainiosti lintujen tarkkailuun. Lintutornille pääsee esimerkiksi Rantatieltä lähtevää tietä myöten. Tie on merkitty Kutajärven lintutorni -tienviitalla. Viitan vieressä on pieni parkkipaikka, jossa on tilaa muutamalle autolle. Lahden keskustasta kohteelle on noin 15 kilometriä, joten matka sopii hyvin myös pyörällä taitettavaksi. Kutajärven lähelle pääsee myös bussilla, joka menee Hollolan kirkolle. Lintutornille johtaa polku- ja pitkospuureitti Rantatien kupeesta, ja reitin varrella on infotauluja, joissa on esitelty alueen kasvillisuutta sekä eläimistöä, erityisesti sen linnustoa. Tauluissa on lähes 40 linnun esittely. Niissä kerrotaan lajien tuntomerkeistä, ääntelystä, ravinnosta, elinympäristöstä, pesinnästä sekä muuttokäyttäytymisestä.

Kutajärvi on erottunut itsenäiseksi järveksi Vesijärvestä, johtuen Vesijärven pinnan laskemisesta. Se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon. Rauhoitusmääräykset sallivat alueella metsästyksen, kalastuksen, laidunnuksen ja olemassa olevien laitureiden, polkujen ja väylien ylläpidon, mutta moottoriajoneuvojen käyttö suojelualueella on kielletty. Muutoin alueella ei ole rajoitettu liikkumista.

Kutajärven pinta-ala on 162 hehtaaria

Kutajärveä ympäröivät alavat pellot. eteläpuolella järvi rajoittuu rämeeseen ja lounaassa Tiirismaan metsäalueeseen. Pohjoisosassa on pientaloasutusta. Muilla rannoilla pellot ulottuvat rannan tuntumaan ja avoimia rantamaisemia on vain muutamia. Avoimen vesialueen ja peltojen välillä on kapea metsäkaistale sekä paikoin hyvinkin tiheää rantaluhtaa, joka estää näkymän järvelle. Itärannalla on kolme maatilaa, omakotitaloja, lomarakennus ja Lahden Seudun Invalidien kesämökkialue Sarvikuutti.

Kutajärven pinta-ala on 162 hehtaaria, syvin kohta 1,3 metriä ja valuma-alue on 13 km2. Valuma-alueeseen kuuluvat järveä ympäröivät pellot, Räläksuo sekä Pappilanmäen-Roukkaanmäen metsäalue luoteessa. Peltoja valuma-alueesta on 250 hehtaaria. Neljä metsäpuroa laskee Kutajärveen Tiirismaan luoteispuolelta. Suurin puroista on kirkasvetinen Kiiskioja, joka saa alkunsa Räläksuolta. Myös erinäisiä valtaojia ja salaojia laskee järveen tuoden muun muassa ravinteita ympäristöstä. Kutajärvi laskee Kirkonlahdelle Kalasillanojan kautta. Tulvahuippujen aikana järvi laskee myös Pyhäniemenlahdelle, muuten laskuoja on lähes kuiva. Ravinnepitoisuuksien mukaan järvi on rehevä, ja happikadot vaivaavat järveä. Talvisin hätäapuna on käytetty hapetusta jo 1980-luvun puolivälistä. Happamuus on säilynyt hyvänä, sillä järven keskimääräinen pH-arvo on 6,7. Kesällä levätuotanto nostaa pH:n emäksisen puolelle. Väriluku, joka kertoo veden humuspitoisuudesta, on Kutajärvellä hyvä. Tämä johtunee siitä, että alueella on niukasti ojitettuja soita ja metsämaata.

Kasvillisuus

Kasvillisuudeltaan järvi kuuluu osmankäämi-ratamosarpio-tyyppiin. Suurin osa kasvillisuudesta on rantojen tuntumassa ja järveä ympäröi lähes joka puolella leveä luhta-alue. Luhta on suurimmillaan lähellä Tiiliruukinlahtea. Luhdat ovat pensaikkoisia ja vain paikoin avoimia. Niissä paju ja hieskoivu ovat valtalajeja, muodostaen tiheikön, jonka läpi kulkeminen on lähes mahdotonta. Maata peittää upottava rahkasammal. Raatetta, kurjenjalkaa sekä karpaloa kasvaa mättäillä. Metsät erottavat Kutajärveä ympäröivät pellot rantaluhdasta. Rantalehdoissa kasvaa pääosin leppää ja koivua. Luhtaa reunustavat avoveden puolelta osmankäämi- ja kortekasvustot sekä kelluslehtisten ja uposlehtisten sekakasvustot. Ruovikoita on niukasti ja kaislikot puuttuvat Kutajärveltä kokonaan. Kelluslehtikasvustot ovat ulpukkaa sekä ranta- ja pikkupalpakkoa. Ahvenvita, karvalehti ja vesirutto edustavat alueen uposlehtikasvustoa, myös tylppälehtivitaa, kiehkura- ja kalvasärviää kasvaa yleisesti. Kutajärvessä on myös yhdeksää eri vesisammalta ja kolme näkinpartaislajia. Avovesialue on yhtenäinen ja lähes kasviton. Järvessä elää myös kaksi uhanlaista lajia, silonäkinparta ja ahdinsammal. Kalvasärviää järvessä on runsaasti, vaikka muualta Päijät-Hämeestä se puuttuu. Lisäksi, maakunnassa vain muutamassa paikassa tavattu uposvesitähti on löytänyt tiensä Kutajärvelle, tosin sitä elää järvessä vain niukasti.

Eläimet

Kutajärvellä on havaittu kaikkiaan 216 lintulajia, joiden joukkoon kuuluu myös eteläisiä harvinaisuuksia, kuten jalohaikara, mustaleppälintu, pikkuhuitti ja valkosiipitiira. Vuoden 2007 laskennoissa Natura-alueelta tavattiin 49 pesimälintulajia, yhteensä 454 paria. Pesimälinnustoon kuuluu lokkilintuja, vesilintuja, kahlaajia ja varpuslintuja. Kosteikkolinnustoon kuuluvat myös kaulushaikara, kurki, luhtakana ja ruskosuohaukka. Runsaimmat lajit ovat ruokokerttunen ja pajusirkku, jotka viihtyvät ruoko- ja pensaikkoluhdissa, mutta myös naurulokki elää muutamassa pienessä yhdyskunnassa kortteikkoalueilla ja osmankäämisaarekkeissa. Naurulokit ovat vähentyneet huomattavasti 1960-luvun jättiyhdyskuntien yksilömääristä. Kutajärvi toimii muuttoaikana lintujen ruokailu- ja levähdyspaikkana, jolloin runsaimmat lajit ovat silkkiuikku ja haapana. Tavin ja sinisorsan yksilömäärät vaihtelevat kulloisenkin kevään tulvatilanteen mukaan. Joutsenia tavataan muutamia kymmeniä ja uiveloita noin 20-50 yksilöä. Loka-marraskuussa järvelle kerääntyy näyttävä kaarti vesilintuja, muun muassa laulujoutsenia, kanadanhanhia, uiveloita ja isokoskeloita. Kuivasniemen varttuvassa lehtimetsässä viihtyvät muun muassa punarinta, peippo, pajulintu, pikkutikka, uuttukyyhky ja pyrstötiainen. Kalatiiroja järvellä pesii muutama pari etelärannalla. Sääksi viihtyy alueen lähimetsissä, kuten myös palokärki, joka käy talvella ruokailemassa Kuivasniemessä. Teeriäkin Kutajärvellä on tavattu, sillä järven itäpäässä on muutaman koiraan soidinpaikka.

Alueen petonisäkkäisiin kuuluvat kettu, supikoira ja minkki. Tiirismaan puoleisella rannalla liikkuu hirviä ja valkohäntäpeuroja, myös saukosta on havaintoja. Järven piisamikanta on taantunut huippuvuosista, mutta se on silti edelleen kohtalainen.

Kutajärven kalastoon kuuluu muun muassa särki, lahna, ruutana, kiiski ja ahven.

Sorsastus on järvellä sallittua, mutta vähäistä. Yleisimmät saalislajit ovat sinisorsa ja haapana.