Vuosi taas pyörähti ja uusi alkoi. Lahdessa halutaan tiedottaa asukkaita edelleen vieraskasvien mahdollisista haitoista, jos kasvit pääsevät leviämään luontoon. Lahden alueen kirjastoissa on jo useana vuonna ollut tiedotusta ja valokuvia vieraskasveihin liittyen ja niin on myös tänä vuonna. Maaliskuusta lähtien viedään kirjastoihin erillisen aikataulun mukaan tietoa alueen yleisimmistä luontoon levinneistä haitallisista vieraslajeista.
Erityisen harmillisia vieraskasvit voivat olla silloin, jos ne pääsevät leviämään luonnonsuojelu- ja metsäalueille. Tästä on Lahdessa useita esimerkkejä. Jättipalsami on tällä hetkellä se yleisin haitallinen vieraskasvi, joka on päässyt leviämään luonnonsuojelualueille ja jota alueilta torjutaan. Muita Lahdessa luontoon levinneitä vieraskasveja on jättiputki, tatar, kurtturuusu, viitapihlaja-angervo. Lahden seudun luontosivuilta vieraslajit osiosta voi tutustua tarkemmin alueen haitallisiin vieraskasveihin.
Jättipalsami luonnonsuojelualueelle levinneenä
Luonnonsuojelun tavoitteena on säilyttää elinympäristömme ekologisesti toimivana, monimuotoisena kokonaisuutena, ja turvata ihmisten mahdollisuudet virkistyä ja retkeillä luonnossa. Levitessään haitalliset vieraslajit voivat uhata luonnon monimuotoisuutta ja myös estää luonnossa retkeilyä. Jättiputki on kasvi, joka levitessään voi estää alueiden virkistyskäytön ja yksipuolistaa alueen kasvillisuutta, joka taas vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, niin kasveihin kuin eläimiinkin. Luonnonsuojelusta voi lukea lisää Lahden seudun luontosivuilta.
Jättiputki on haitallinen vieraslaji
Luontoon levitessään haitallisilla vieraslajeilla on useita erilaisia vaikutuksia. Haittavaikutukset voidaan jakaa ekologiseen, taloudelliseen, terveydelliseen ja sosiaaliseen haittaan.
Ekologisella haitalla tarkoitetaan esimerkiksi vieraslajin aiheuttamaa kilpailua, saalistusta, syrjäyttämistä (epäsuora tai suora), muutoksia keskeisissä tai tärkeissä luontotyypeissä, risteytymistä, tautien levitystä tms. haittaa, joka pääsääntöisesti kohdistuu alkuperäislajistoon tai elinympäristöön.
Ekologista haittaa voi syntyä, kun esimerkiksi vieraskasvi leviää luonnonsuojelualueelle syrjäyttäen alkuperäisen kasvillisuuden. Alkuperäisten kasvien häviäminen vaikuttaa alueen hyönteisiin ja sitä kautta myös hyönteisiä syöviin eläimiin.
Taloudellisella haitalla tarkoitetaan esimerkiksi vieraslajin aiheuttamaa tuotantotappiota (määrällistä tai laadullista), torjuntakustannuksia tai markkinoiden kautta aiheutuvia vaikutuksia (kysynnän, tarjonnan ja hinnan muutokset). Myös infrastruktuurille koituvat haitat ovat taloudellisia.
Taloudellista haittaa kiinteistölle voi aiheuttaa esimerkiksi kiinteistön vallanneet haitalliset vieraskasvit kuten jättiputki tai japanintatar. Tämä voi vaikuttaa kiinteistön myyntiarvoon.
Metsäalueelle levinneet vieraskasvit voivat vaikeuttaa metsän uudistumista ja metsänistutuksia.
Terveydellisellä haitalla tarkoitetaan esimerkiksi vieraslajin aiheuttamaa sairastuvuutta, kuolleisuutta tai kivun tuottamista. Vieraslaji voi myös levittää tauteja.
Terveydellistä haittaa vieraskasveista voi aiheuttaa jättiputki, jonka kasvineste iholla yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa palovammankaltaisia oireita.
Sosiaalisella haitalla tarkoitetaan vieraslajin aiheuttamia vaikutuksia esimerkiksi esteettisyyteen, virkistyskäyttöön, kulttuuriin, työllisyyteen tai konfliktinluontiin.
Luontoon levitessään monet vieraskasvit voivat haitata tai jopa estää alueilla kulkemista ja virkistyskäyttöä.
Vieraslajien määritelmistä voi lukea lisää vieraslajit.fi
