Loppukesän sateet toivat Lahdessa uusia havaintoja espanjansiruetanasta, joka on haitallinen vieraslaji. Suomeen espanjansiruetana on päätynyt ulkomailta tuotujen kasvien ja puutarhatuotteiden mukana. Edelleen laji leviää kasvien vaihdon, maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana eteenpäin.
Alueilta, joilla espanjansiruetanaa esiintyy ei pidä siirtää kasveja tai maa-ainesta uusille alueille, myös puutarhajätteen käsittelyyn täytyy kiinnittää huomiota. Syksyllä tulee ajankohtaiseksi lehtien haravointi ja siinä siirtyvätkin huomaamatta monet kasvit ja myös espanjansiruetanat ja niiden munat eteenpäin. Puutarhajäte (myös haravointijäte) tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä alueen jäteasemalle. Tietoa alueen jäteasemista löytyy Päijät-Hämeen jätehuollon sivuilta www.phj.fi tai soittamalla palvelunumeroon 03 871 1710 (pvm/mpm).
Espanjansiruetana
Espanjansiruetana on 7 – 15 cm pitkä ja peukalon paksuinen. Hengitysaukko on kilven etuosassa, jalan reunassa on mustat pystyviivat. Väri vaihtelee punertavasta melkein mustaan. Espanjansiruetanan munat ovat 3-4 mm halkaisijaltaan ja maidon vaaleita. Munat ovat usein 20-30 kpl ryppäinä, etana munii useaan kertaan kesän aikana. Alueilla, joille tämä etana on päässyt leviämään, niitä näkee usein kymmeniä, ellei satoja pienelläkin alueella. Espanjansiruetana on suursyömäri, jolle kelpaa lähestulkoon kaikki kasvit ja myös kuolleet lajitoverit tai muut pienet raadot.
Torjuntakeinona espanjansiruetanalle toimii kerääminen. Etanat liikkuvat erityisesti aamulla sekä illalla. Apuna keräämisessä voi käyttää roskien keruuseen tarkoitettuja pihtejä. Kerätyt etanat voi laittaa suljettavaan astiaan (esim.maitotölkit, mehukannut voi hyödyntää tässä), jonka pohjalla on etikkaa. Etanat kuolevat etikkaan heti ja keräysastian voi laittaa sekajätteeseen. Kuolleet etanat voi haudata myös maahan, vähintään lapion syvyyteen. Myös etanan munat täytyy hävittää. Käsin etanoita kerätessä kannattaa laittaa käsineet käteen. Espanjansiruetana erittää sitkeää limaa.
Keräyksen lisäksi voi kokeilla etanasyöttiraetta, jota on saatavilla tavarataloista ja puutarhamyymälöistä.
Espanjansiruetanan torjunnassa on tärkeää siistiä ympäristö, jotta muninta ja talvehtimispaikkoja jäisi mahdollisimman vähän. Erityisesti puuaines tuntuu houkuttelevan etanaa ja jos pihalla onkin maassa ylimääräisiä lautoja tms. kannattaa ne kerätä pois. Espanjansiruetana on kuivuudelle herkempi kuin lehtokotilo, joka pääsee kuivuuttakin suojaan kuoreensa. Myös kasvijätteet, avokompostit ja risukasat ovat oivia paikkoja espanjansiruetanoille sekä myös lehtokotiloille.
Espanjansiruetanoita voi torjua keräämällä
Espanjansiruetana sekoitetaan joskus ukkoetanaan, joka on isokokoinen Suomen luonnossa esiintyvä kotoperäinen laji, jota ei ole tarpeen hävittää.
Ukkoetana kuuluu harjaetanoihin ja sillä onkin nähtävissä selkäpuolella terävä ”harjas”. Väri vaihtelee ruskean, harmaan ja mustan eri sävyissä. Kokonaan vaaleat yksilöt ovat harvinaisempia. Selässä on usein pistemäiset juovat. Pituudeltaan täysikasvuinen ukkoetana on 10 – 20 cm. Hengitysaukko on kilven takaosassa.
Opettele erottamaan toisistaan ukkoetana ja espanjansiruetana, joka on haitallinen vieraslaji. Lahden kaupunki kartoittaa miltä alueilta Lahdessa espanjansiruetanaa löytyy ja havainnot voikin ilmoittaa Lahden kaupungin e-palautteeseen , palautteen mukaan voi laittaa kuvan etanasta.
Lehtokotilo on monille tuttu ja sen erottaakin etanoista siitä, että lehtokotilo kantaa ”mökkiä” eli kuorta selässään. Samat torjuntakeinot sopivat lehtokotilolle ja espanjansiruetanalle.
Lehtokotilo
