Seestan Sokeritopanmetsä

11,25 hehtaarin suuruinen Sokeritopanmetsä sijaitsee Sokeritopanmäessä.

Info

Särkjärventien ja Seestantien risteys

Polku kulkee Kivijärven rantaa pitkin

11,25 hehtaarin suuruinen Sokeritopanmetsä sijaitsee Sokeritopanmäessä

11,25 hehtaarin suuruinen Sokeritopanmetsä sijaitsee Sokeritopanmäessä. Alue rajoittuu pohjoisessa Kivijärveen, idässä Seestanjokeen ja etelässä Seestantiehen.

Kulkuyhteydet

Ahtialasta Seestantietä ajettaessa Särkjärventien ja Seestantien risteys on Sokeritopanmetsän kohdalla. Risteyksestä noin 150 metriä Seestan kartanon suuntaan lähtee Seestantiestä vasemmalle metsään jo osin umpeenkasvanut polku, jota pitkin pääsee kuitenkin jalan hyvin kulkemaan syvemmälle Sokeritopanmetsään. Polku kulkee Kivijärven rantaa pitkin alueen läpi länteen Tissistenmäen läpi kohti seuraavaa luonnonsuojelualuetta, Lintusaarta.

Kasvillisuus

Lintusaaren alkupäässä kasvaa tervaleppää, vanhaa koivua, muutamia mäntyjä, haapaa, tuomea, pihlajaa, harmaaleppää ja pajua. Kenttäkerroksesta puolestaan löytyy mesiangervoa sekä runsaasti korpialvejuurta.

Keskemmällä Lintusaarta pohja- ja kenttäkerroksen kasvistosta löytyy suo-orvokkia, metsäkortetta, soreahiirenporrasta, runsaasti kieloa ja nuorta korpi-imarretta, käenkaalta, metsäalvejuurta, metsälieko- ja seinäsammalta, sudenmarjaa, joitakin mustikanvarpuja, muutamia metsäkurjenpolvia, kevätlinnunhernettä, metsäorvokkia, mesimarjaa, metsätähteä, valkovuokkoa, oravanmarjaa, kangasmaitikkaa ja ahomansikkaa.

Pensaskerroksessa kasvaa jonkin verran vadelmaa, nuorta haapaa ja tammea, tuomea. Valtapuina pysyvät edelleen lehtipuut, erityisesti korkea harmaaleppä ja mänty. Nuoremman puukerroksen muodostaa pihlaja ja kuusi sekä muutamat haavat.

Kenttäkerroksessa on kieloa ja mustikkaa sekä lillukkaa. Polun ympärillä kasvaa tiheää nuorta kuusikkoa, joka vaihtuu alueen päädyssä runsaiksi nuoriksi katajiksi.

Lintusaaren kärjen kohdalla puustossa alkaa runsastua isot lepät kuusten seassa ja aivan rannalla viihtyvät tuomi sekä korkeat männyt. Harmaaleppä ja pihlaja ovat vallitsevat lajit nuoremmassa puukerroksessa. Lisäksi pensaskerroksen joukossa kasvaa muutamia nuoria kuusia, paatsamia, haapoja ja pihlajia.

Kenttäkerroksen muodostavat puolukka, mustikka, kielo, poimulehti, runsaat heinät, sarat, lehtokortteet ja metsämaitikat. Metsän pohjalla on myös kariketta. Alue on kärjen kohdalla hyvin valoisa runsaiden lehtipuiden ja vanhahkon mäntypuuston ansiosta. Eläinten jäljistä alueella on havaittu mm. majavan osittain kaluama puu.