Pekkalan tervalepikkö

Tervaleppäalue sijaitsee Nastolan kunnassa, Pekkalassa.

Info

Karhusillantietä pitkin kääntymällä Anttilantielle ja sieltä Jessenkujalle

Tervalepikköalue rauhoitettiin vuonna 1967

Tervaleppäalue sijaitsee Nastolan kunnassa, Pekkalassa. Aluetta rajaa lännestä Pikku-Kukkasen järvi ja idästä Jessenkuja. Pituussuunnassa se rajoittuu pohjoispuoleltaan tonttiin ja etelässä se päättyy hieman ennen Anttilantien ja Jessenkujan risteystä.

Tervalepikköalue rauhoitettiin vuonna 1967. Alue on 0,4 hehtaarin kokoinen ja melko kapea. Alueen maasto on muuten tasaista, paitsi Anttilantieltä metsikköön laskeuduttaessa on jyrkkä, mutta lyhyt alamäki.

Kulkuyhteydet

Alue on pieni, eikä sinne johda polkua, mutta sinne pääsee suoraan laskeutumaan Jessenkujalta. Alueen lähistöllä on runsaasti asutusta ja sinne pääseekin sekä autolla, pyörällä, että kävellen Karhusillantietä pitkin kääntymällä Anttilantielle ja sieltä Jessenkujalle.

Kasvillisuus

Lähellä Anttilantietä ja Jessenkujaa kasvaa useita korkeita tervaleppiä, jotka erottuvat selvästi muusta puustosta, jonka muodostavat tuomi, vaahtera ja muutama koivu. Pensaskerros on runsasta ja sen vuoksi alue on osin vaikeakulkuista. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti puuntaimia kuten harmaaleppää, tuomea, pihlajaa, vaahteraa, lehtokuusamaa ja taikinamarjaa sekä alueen pohjoisosassa mustaherukkaa.

Aluskasvillisuus on tiheää ja kenttäkerroksessa kasvaa sudenmarjaa, käenkaalia, oravanmarjaa, valkovuokkoa ja alvejuurta. Lähellä tietä pohjakerroksessa on enemmän osittain hajonnutta kariketta kuten risuja, kuollutta lehteä ja oksia. Kauempana rannasta kasvaa myös paikoin sammalta, mutta karike muodostaa suuremman osan pohjakerroksesta näillä alueilla. Maassa on myös muutamia lahonneita puunrunkoja, joiden päällä kasvaa metsäliekosammalta. Tien vierustalla kasvaa pihlajaa, koiranputkea sekä erityisesti alueen alkupäässä muutamia korkeita ja vanhoja haapoja. Rantaan tullessa alueen pohja on pohjoispäästä melko mutaista ja kosteaa. Rannan tuntumassa pohjakerroksen kasviston muodostavat rentukka, ruovikko, kurjenjalka, lehtokorte, heinät, pensaat sekä vehkat. Rannalla kasvaa pajua ja vedessä alkaa kaislikko.

Valtapuustona olevat lehtipuut, erityisesti joukosta korkeimmalle kohoavat vanhat tervalepät tekevät alueesta valoisan lukuun ottamatta niitä osia alueesta, joita runsas pensaskerros ja korkeammat puuntaimet varjostavat.