Sammalsuo

Sammalsuon luonnonsuojelualue sijaitsee Nastolan kunnan Kureniityssä lähellä Villähteentien ja Koiskalantien risteystä. Suojelualueeseen kuuluu lähes umpeen kasvanut lampi sekä sitä ympäröivä suo- ja lehtipuumetsä. Valtaosa suosta on suursaranevaa. Kohteelta löytyy myös kangasrämettä sekä korpirämettä. Suon läheiset koivikot ovat merkittäviä mm. uhanalaisen (VU) valkoselkätikan suojelulle.

Kohteen poikki kulkee valaistu kuntoreitti, mutta muuten alueella ei ole polkuja. Sammalsuon alueella on esiintynyt haitallisiin vieraslajeihin kuuluvaa espanjansiruetanaa. Etanoita on kerätty talkoovoimin alueelta, kuntoreitin varteen on sijoitettu etanoille roska-astia.

Sammalsillansuo on melko umpeenkasvettunut pääasiassa koivua kasvava suoalue. Kohteella kasvaa kasvaa mm. juolukka, metsätähti, raate, suokorte, luhtavilla, tupasvilla, suokukka, kurjenjalka, terttualpi, leväkkö ja suopursu. Sammalista esiintyy mm. korpikarhunsammalta ja rämekarhunsammalta.

Metsä Sammalsuolle tultaessa on hyvin rehevää, monipuolista ja puusto kerroksittaista. Alueella on runsaasti suuria lehtipuita. Esimerkiksi tien reunustan pihlajat ovat samankorkuisia kuin alueen koivut, ja nämä ovatkin alueen reunametsien valtapuita. Myös vaahteraa kasvaa runsaasti, pensaskerroksessa lisäksi paatsama, taikinamarja ja tuomi. Muita rehevän metsän kasveja ovat alvejuuri, soreahiirenporras ja metsäimarre, valkovuokko, metsätähti ja kieloa.

Alueen itäreunan metsässä löytyy hieno haavikko, jossa haavat ovat paikoitellen järeitä. Puustossa on myös runsaasti harmaaleppää. Kasvilajisto on monipuolista, mm. metsätähti, hiirenporras, käenkaalia, oravanmarja, kielo, sudenmarja, ahomansikka, valkovuokko sekä metsäkorte.

Suoaukean pohjoispuolen metsässä on muutamia pieniä lampareita, joissa kasvaa vehkaa. Koivikossa kasvaa  tiheästi metsäkortetta. Kuivemmissa paikoissa kasvaa myös mäntyä.