Vesijärvi

Lahden suurin järvi, Vesijärvi, on pinta-alaltaan 108 km2 ja pituudeltaan 25 kilometriä.

Info

Matkustajasatamaan ja Pikku-Vesijärvelle on helppo kävellä keskustasta

Linja-autoilla pääsee sekä Pikku-Veskun että sataman tuntumaan

Lahden suurin järvi, Vesijärvi

Lahden suurin järvi, Vesijärvi, on pinta-alaltaan 109 km2 ja pituudeltaan 25 kilometriä. Lahden lisäksi Vesijärvi ulottuu Hollolan ja Asikkalan alueille. Järven keskisyvyys on kuusi metriä, suurimman syvyyden ollessa peräti 42 metriä. Saaria Vesijärvessä on 125 ja niiden kokonaisala on 414ha. Vesijärven valuma-alueen koko on 515 km2, josta metsien osuus on 60 ja peltojen 23 prosenttia. Valuma-alueella asukkaita on noin 150 000. Rantaviivaa Vesijärvellä on 181 kilometriä, josta 45 prosenttia on metsätalouden, 33 prosenttia loma-asutuksen ja 12,5 prosenttia muun asutuksen sekä 9,5 prosenttia maatalouden käytössä. Rantakiinteistöjä on yli 1300, joista yli 1200 loma-asumuksia.

Kulkuyhteydet

Lahden matkustajasatamaan ja Pikku-Vesijärvelle on helppo kävellä tai pyöräillä kaupungin keskustasta. Myös linja-autoilla pääsee sekä Pikku-Veskun että sataman tuntumaan. Pikku-Vesijärvellä Jalkarannantien varressa ja Matkustajasatamassa on myös pysäköintialueet. Vesijärvellä on kesäisin mahdollista myös risteillä useilla sisävesilaivoilla, jotka lähtevät ja palaavat Lahden matkustajasatamaan.

Järvi-Suomen portti

Vesijärveä voidaan pitää Järvi-Suomen porttina, sillä siltä on yhteydet Päijänteelle, Jyväskylään ja 300 kilometrin päähän Keiteleelle saakka. Nykyisellään Vesijärven pinta on noin 81 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuosien saatossa järven pintaa on laskettu yhteensä 3,5 metriä. Esimerkiksi vuosina 1870-71 pintaa laskettiin, kun Asikkalaan rakennettiin Päijänteelle johtava Vääksyn kanava. Ennen vedenpinnan korkeuden säännöstelyä Vesijärvi ulottui Pikku-Vesijärveltä aina ohi Lahden vanhan linja-autoaseman.
Vesijärvi on kansallisesti tunnettu biologisen kunnostuksen kohteena. Rehevöitynyt ja aiempien vuosikymmenten jätevesistä pilaantunut järvi saatiin elvytettyä 1980-luvun lopulla alkaneiden ja 2000-luvulle jatkuneiden Vesijärvi-projektien mittavien hoitotoimenpiteiden avulla. Järven hoito jatkuu edelleen muun muassa särkikaloja pyytämällä.

Kasvisto kuuluu Suomen järvien rikkaimpiin, samoin järven pesimä- ja muuttoaikainen linnusto on maankuulu. Vesijärvellä sijaitsee myös historiallisista huviloistaan tuttu Enonsaari, josta Metsähallitus on suojellut 4,2 hehtaaria luonnonhoitometsänä.

Kulttuurihistoriaa

Lahden matkustajasatama siirrettiin kesällä 1996 Jalkarannantien tuntumasta kohti Ankkurin kaupunginosaa, Kariniemen juurelle. Tällä paikalla sijaitsi aikanaan Vesijärven vanha satama, joka oli 1900-luvun alussa eräs Suomen vilkkaimmista sisävesisatamista. Maantiet eivät tuolloin kestäneet raskaita tavarakuormia, jotka rahdattiinkin vesitse Vääksyn kanavan kautta Lahteen. Lahden satamasta tavara jatkoi juniin lastattuna muualle Suomeen.

Menneiden aikojen junaliikenteestä muistuttaa Vesijärven ja Pikku-Vesijärven erottava vanha ratapenkere, joka on suojeltu muinaismuistoalueena. Penkereellä kulkenut sivuraide valmistui samanaikaisesti Riihimäki-Lahti-radan kanssa vuonna 1869. Kahvila ja muut matkailupalvelut sijaitsevat vanhassa asemarakennuksessa tämän viereisessä uudessa makasiinirakennuksessa. Satamassa on lisäksi laivaravintoloita. Vesijärven asemanseutu, satama ja vuonna 2000 valmistunut Sibeliustalo ovat suosittuja matkailunähtävyyksiä ja kulttuurikohteita.

Vesijärven sataman aallonmurtajan ovat viime vuosina kansoittaneet sadat lokit, jotka muodostavat yhden Suomen suurimmista naurulokkiyhdyskunnista. Lokit välttävät parveilua rannan puolella ihmisten oleskelupaikoissa. Lintujen ruokkiminen on kielletty, jotteivät ne tottuisi liiaksi ihmisiin.
Pikku-Vesijärven puistoon on istutettu 30 eri puulajia, kuten siperianpihta, okakuusi ja punasaarni.

Ajankohtaista