panorama2

Vesistöt

EnonsaarenrantaaSalpausselkä on Lahden alueen pintavesien päävedenjakaja. Sen pohjoispuoliset järvet, lammet ja purot kuuluvat Kymijoen, eteläpuoliset taas Porvoonjoen vesistöön. Molemmat joet virtaavat lopulta Suomenlahteen.

Vesijärveen laskevat Merrasjärvi, Joutjärvi ja Joutjokea pitkin Palolampi. Joutjoessa virtaa myös Vesijärvestä peräisin olevaa Kymijärven lämpövoimalan lauhdevettä. Alasenjärvi Ahtialassa laskee Potilanjokea pitkin Kymijärveen, joka taas Nastolan järvien kautta liittyy Arrajoen myötä Kymijokeen. Porvoonjoki puolestaan saa alkunsa Salpausselän etelärinteiden puroista.

Sekä Salpausselän että Lehmuksen harjuun liittyy pienehköjä jyrkkärinteisiä suppalampia, kuten Mytäjäinen, Häränsilmä, Kintterönlampi, Valkealampi ja Sietikka. Suppalammet ovat jääkauden jälkeisistä sulavista irrallisista jäälohkareista syntyneitä vesialtaita, jotka ovat suorassa yhteydessä pohjaveteen tai saavat vetensä ympäristön valumavesistä. Suppalammet ovat laskuojattomia.

Lahden järvet ovat kokeneet kovia ihmisen toiminnan aiheuttamien vedenlaadun ja eliöstön muutosten johdosta. Erityisesti Vesijärvi sekä Porvoonjoki ovat kärsineet pahoin jätevesistä, joita niihin on historian saatossa johdettu. Vesiensuojelulla ja jätevedenkäsittelyllä on kuitenkin ollut vaikutusta sekä Vesijärven eheyttämisessä että Porvoonjoen jätevesikuormituksen rajoittamisessa. Vesijärvi-projekti onnistui erityisen biomanipulaation avulla kunnostamaan Vesijärven nykytilaansa. Järvi tarvitsee kuitenkin jatkuvaa hoitoa. Porvoonjoki puolestaan on valtava haaste vesiensuojelulle. Se toimii edelleen keskitetysti koko alueen jätevesikanavana Suomenlahteen, joten tilanteen ratkaiseva paraneminen vaatii usean kunnan yhteistyötä.

Myös Lahden pienvesien kohdalla on havaittu samanlaista kehityskaarta; ensin vesistö on likaantunut, mikä on alkanut haitata käyttökelpoisuutta, minkä jälkeen on ryhdytty kunnostustoimenpiteisiin, jotka ovat onneksi yleensä johtaneet hyviin tuloksiin. Ongelmia on ollut niin Joutjärvellä, Kymijärvellä, Mytäjäisissä, Alasenjärvellä kuin Merrasjärvelläkin. Nykyisin pikkujärvien hoidossa käytetään usein siirrettävää hapetinta, joka voidaan viedä tarvittaessa pahimmasta happikadosta kärsivälle järvelle.   

Vesijärven monitahoinen suojelutyö jatkuu edelleen. Vuonna 2007 perustettiin Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, jonka perustivat vuonna Asikkalan kunta, Hollolan kunta Lahden kaupunki, Esan Kirjapaino Oy, Kemppi Oy ja Lahden teollisuusseura ry. Säätiö yhdistää julkiset ja yksityiset voimavarat turvaamaan Vesijärven ja sen valuma-alueen tutkimus-, kunnostus- ja hoitotyön rahoitusta. Säätiö kerää varoja tätä toimintaa rahoittavalle Puhdas Vesijärvi -ohjelmalle ja laatii pitkän aikavälin suunnitelman järveen kohdistuville toimenpiteille sekä rahoitusohjelman toimenpiteiden toteuttamiselle. Säätiö jakaa varat käytännön toimijoille ohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen ja Vesijärveä ja alueen muiden pienten järvien hoitoon. Säätiön ja ohjelman tarkoituksena on myös kiinnittää huomio vesien tilaan ja edistää kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka parantavat veden laatua. Ajankohtaista tietoa ja faktaa sekä Vesijärvestä että sen suojelusta löydät sivulta www.puhdasvesijarvi.fi sekä Facebookista (I love Vesijärvi -kampanja).